Thomas Ibounig, tohtoriopiskelija, ortopedian ja traumatologian asiantuntija, sekä professori Teppo Järvinen Helsingin yliopistosta. Kuva: HUS.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ilmoitti tiistaina lehdistötiedotteessaan, että yli 40-vuotiailla oireettomilla henkilöillä havaitaan muutoksia olkapään kiertäjäkalvon jänteissä MRI-kuvissa, viitaten äskettäin Suomessa toteutettuun väestötutkimukseen.
Nämä havainnot ovat yleisiä, mutta niiden yhteys olkapään ongelmiin on heikko.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.
Tutkijoiden mukaan tulokset kyseenalaistavat nykyisen lähestymistavan, joka antaa MRI:lle keskeisen roolin olkapään ongelmien diagnosoinnissa.
“Pitkään olkapään ongelmat on liitetty rakenteellisiin muutoksiin, minkä vuoksi kuvantamisesta on tullut keskeinen tutkimusmenetelmä. Jos poikkeavuuksia havaitaan, potilas ohjataan usein suoraan hoitoon,” totesi Thomas Ibounig, tohtoriopiskelija ja ortopedian ja traumatologian asiantuntija.
Tutkimus toteutettiin 602 satunnaisesti valitun 41–76-vuotiaan suomalaisen keskuudessa, joiden olkapäät tutkittiin kliinisesti ja heille tehtiin MRI-kuvaus.
Lähes 99 % tutkimukseen osallistuneista henkilöistä oli vähintään yksi poikkeava löydös. Tästä ryhmästä 25 %:lla havaittiin muutoksia jänteessä, 62 %:lla osittainen repeämä ja 11 %:lla täydellinen repeämä.
Muutosten esiintyminen lisääntyy iän myötä.
Kuitenkin tutkimus paljasti, että esiintyminen oli lähes sama oireellisilla (96 %) ja oireettomilla (98 %) olkapäillä.
Jopa täydelliset repeämät olivat yleisiä oireettomilla tutkimusaiheilla, ja 78 %:ssa niistä havaittiin olkapäitä, joilla ei ollut lainkaan oireita.
“Kiertäjäkalvon muutokset ovat lähes väistämättömiä ikääntymisen myötä, ja niiden esiintyminen MRI-kuvissa ei automaattisesti tarkoita sairautta tai hoidon tarvetta,” sanoi Simo Taimela, apulaisprofessori ja päätutkija.
Iboungin mukaan MRI harvoin auttaa löytämään olkapään ongelmien syytä, erityisesti tilanteissa, joissa kivun alkaminen ei liity vammaan tai potilaalla ei ole selkeitä toiminnallisia ongelmia.
Hän korosti, että on tärkeää kiinnittää huomiota käytettyyn terminologiaan.
“Termi ‘repeämä’ voi aiheuttaa tarpeetonta hälytystä ja johtaa tarpeettomaan hoitoon. Tutkimuksemme osoitti, että nämä repeämät ovat usein vain ikääntymisen normaali merkki.”
Professori Teppo Järvinen Helsingin yliopistosta korosti tulosten laajempaa merkitystä.
“Tämä tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää on kyseenalaistaa olemassa olevat käytännöt. Lähes kaikilla on poikkeavia löydöksiä, jotka eivät anna vakuuttavaa selitystä olkapään oireille. Pahimmillaan potilas voi saada virheellisen diagnoosin ja ohjata hoitoon, joka ei tuo helpotusta ja voi jopa aiheuttaa haittaa,” Järvinen sanoi.
“Tarpeettomat kuvantamiset ja hoidot vievät resursseja tehokkaalta hoidolta. Siksi kuvantamista tulisi tilata vain, jos potilas on loukkaantunut, hänellä on merkittäviä toiminnallisia ongelmia tai on epäily vakavammasta syystä,” Järvinen lisäsi.
Tutkijat korostivat myös potilaskommunikaation merkitystä.
Neutraalit termit, kuten kuluminen, rappeutumismuutos tai ikääntymiseen liittyvä muutos, katsotaan paremmin heijastavan löydösten todellista luonteen ja estävän tarpeetonta hälytystä ja ylilääkintää.
