Suomen ilmatieteen laitos (FMI) kehotti kansalaisia suojaamaan itseään liialliselta ultraviolettisäteilyltä, kun UV-indeksi on kolme tai korkeampi, kertoi FMI tiedotteessaan keskiviikkona.
Suomessa tämä UV-taso luokitellaan kohtuulliseksi, ja suojaamattomasta auringonpaisteesta aiheutuu kohtuullinen riski vahingoittua, mikä tapahtuu toukokuusta syyskuuhun kello 10:00–17:00 välillä.
Tänä vuodenaikana keskipäivän aurinko voi aiheuttaa palovammoja erityisesti herkkäihoisille.
Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret nauttivat auringonotosta ja päivetystä, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveysriskeistä ja ihosyöpäriskistä.
“Hyviä tapoja suojautua ovat varjoon siirtyminen, pitkähihasten ja -lahkeiden vaatteiden käyttö sekä hattujen ja aurinkolasien käyttäminen. Paljaat ihoalueet tulisi suojata aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30,” sanoi Kaisa Lakkala, FMI:n vanhempi tutkija.
Liiallinen UV-säteily lisää ihosyövän kehittymisen riskiä. Säteilyvaikutukset kertyvät ihon muistiin koko elämän ajan, joten sekä palamista että pitkiä auringolle altistumisia tulisi välttää.
Ihmisiä kehotetaan tarkistamaan UV-säteilyennuste UV-indeksipalvelusta Suomen ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta ja paikallisista sääsovelluksista.
Havaittu UV-indeksin arvo seitsemässä paikassa Suomessa sekä suurimmissa Euroopan kaupungeissa on myös nähtävissä.
Nuorten asenteet auringonottoa ja päivetystä kohtaan ovat ristiriitaisia, kuten tuore kansalaistutkimus osoittaa, jonka toteutti Syöpäjärjestö ja Säteilyturvakeskus (STUK).
Suuri osa suomalaisista nuorista, ikäryhmässä 16–20, nauttii auringonotosta ja päivetyksestä, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveysriskeistä ja ihosyöpäriskistä. Yhteensä 780 nuorta vastasi kyselyyn vuoden 2025 lopussa.
Tutkimuksen mukaan nuoret saavat pääasiassa päivetyksensä auringosta: 81 % vastaajista viettää paljon aikaa auringossa tai ottaa aurinkoa, ja 74 % kertoo saaneensa päivetyksensä erityisesti auringosta. Auringonotto on lisääntynyt erityisesti nuoreimpien vastaajien keskuudessa.
“Yksi huolestuttava havainto kyselyn tuloksista on, että nuorilla on yleisiä palovammoja. 70 % vastaajista raportoi saaneensa palovammoja ainakin kerran viime vuoden aikana, ja lähes viidellä prosentilla on ollut kolme tai useampia palovammoja. Tämän tiedon perusteella nuoret palavat ihoaan huomattavasti useammin kuin väestö keskimäärin, sillä STUK:n vuonna 2024 tekemässä kyselyssä vain 19 % vastaajista kertoi saaneensa palovammoja ainakin kerran vuodessa,” sanoi Anne Höytö, STUK:n vanhempi asiantuntija.
Vaikka suurin osa nuorista tietää, että UV-säteily lisää ihosyövän riskiä, monet kokevat oman riskinsä olevan pieni. Suojautuminen keskittyy aurinkovoiteeseen, kun taas vaatteet ja varjo saavat selvästi vähemmän huomiota.
UV-indeksi on hyvin tunnettu nuorten keskuudessa, mutta he käyttävät sitä usein päivetyksen maksimoimiseen sen sijaan, että suojautuisivat.
“Nuoret viettävät usein paljon aikaa ulkona, ja samalla UV-säteilyaltistus voi olla korkea. UV-indeksin tarkoitus on auttaa ymmärtämään, milloin iho tulisi suojata UV-säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Päivetyksen ihannointi yhdistettynä UV-indeksin käyttöön päivetyksen edistämiseksi on huolestuttava ilmiö. Vaikka kauneusihanteet muuttuvat ajan myötä, päivetyksen viehätys näyttää edelleen olevan voimissaan, ja auringonotto on edelleen ensisijainen tapa sen hankkimiseksi,” sanoi Heidi Löflund-Kuusela, Syöpäjärjestön terveysedistämisen johtaja.
Syöpäjärjestö ja STUK korostivat, että tulokset osoittavat selkeää tarvetta vahvistaa nuorille suunnattua viestintää UV-säteilyn haitallisista vaikutuksista ja tehokkaista suojautumiskeinoista.
On tärkeää tukea jokapäiväisiä ratkaisuja, jotka vähentävät liiallista auringolle altistumista, ja vahvistaa myönteistä suhtautumista omaan ihoon ja ihotyyppiin ilman paineita päivetyksestä.
Tuoreimpien syöpätilastojen mukaan Suomessa diagnosoitiin vuonna 2025 lähes 1 800 uutta melanoomaa, yli 2 100 okasolusyöpää ja yli 10 000 basaliomaa.
“UV-säteilyyn liittyvien ihosyöpien esiintyvyys on tasaantunut verrattuna voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen alussa. Melanoomien osalta huippu oli vuonna 2016, jonka jälkeen vuosittaisten tapausten määrä on pysynyt kohtuullisen vakaana. Viime vuosina ei ole käytännössä ollut suuria eroja varsinaisessa ihosyöpään liittyvässä kuolleisuudessa,” sanoi Taneli Väisänen, Syöpäyhdistyksen ylilääkäri.
Melanoomien osalta esiintyvyyden eroavaisuuksia on muun muassa asuinpaikan ja sukupuolen mukaan. Miehet ovat suuremmassa riskissä sairastua ja myös kuolla melanoomaan kuin naiset. Kuitenkin viiden vuoden ennuste molemmille sukupuolille on korkea, yli 90 %.