DF File Photo.
Tuore OECD:n ja Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien ja politiikkojen observatorion laatima maakohtainen raportti osoittaa, että terveydenhuoltoon pääsy ei toteudu tasapuolisesti Suomessa.
Peräti 12,4 % niistä, jotka tarvitsivat lääkärinhoitoa, ilmoitti vuonna 2024, etteivät he olleet saaneet tarvitsemiaan palveluja, ja osuus on toiseksi korkein Euroopan unionissa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) torstaina julkaistussa tiedotteessaan viitaten raporttiin.
Kuitenkin raportissa todetaan, että suomalaisten terveyden tila on monin tavoin parempi kuin EU:n keskiarvo, ja palvelujärjestelmä on melko kattava.
“Raportti tuo esiin eroja palvelujen saatavuudessa väestön keskuudessa. Köyhyysriskissä olevat henkilöt ovat lähes kaksinkertaisesti muita todennäköisempiä tilanteeseen, jossa heidän terveydenhuoltotarpeensa eivät täyty. Järjestelmän kehittämisessä on tärkeää tunnistaa ne henkilöt, joilla on vaikeuksia päästä hoitoon,” sanoi THL:n päätutkija Liina-Kaisa Tynkkynen.
Raportin mukaan hyvinvointipalvelualueiden perustaminen on parantanut palvelujen integrointia ja selkeyttänyt vastuita, mutta alueiden tiukka taloudellinen tilanne herättää huolta järjestelmän kestävyydestä.
Suomessa terveydenhuoltomenot asukasta kohden ovat lähellä EU:n keskiarvoa, ja julkisen rahoituksen osuus nousi 81 %:iin vuonna 2023, mikä on korkein taso kahteenkymmeneen vuoteen.
Kuitenkin tammikuussa 2025 käyttöön otetut kustannusten hillintätoimenpiteet nostivat asiakasmaksuja (omavastuuosuuksia) perus- ja erikoissairaanhoidossa, mikä saattaa heikentää palvelujen saatavuutta erityisesti matalan tulotason ja suurten tarpeiden omaavien käyttäjien keskuudessa.
Raportin mukaan terveydenhuollon henkilöstön puutteet jatkavat palvelujen jatkuvuuden häiritsemistä. Vaikka Suomessa koulutetaan suuri määrä sairaanhoitajia, lääkärien määrä on hieman alle EU:n keskiarvon ja alueellisesti epätasaista.
Positiivisia kehityksiä on tapahtunut digitaalisissa palveluissa, jotka ovat tulleet keskeiseksi osaksi arkipäivän perusterveydenhuoltoa. Verkkopalvelujen käyttö on EU:n korkeimpia, ja vuonna 2024 lähes kolme neljästä suomalaisesta pääsi terveystietoihinsa verkossa, ja digiklinikat toimivat ensimmäisenä kontaktina kaikissa hyvinvointipalvelualueissa.
Vaikka vältettävissä oleva kuolleisuus hoidettavissa syissä jatkaa laskuaan, alkoholiin, itsemurhiin ja tupakointiin liittyvä kuolleisuus pysyy korkeana Suomessa.
Ylipainon ja mielenterveysongelmien, erityisesti nuorten keskuudessa, lisääntyminen heijastaa kasvavia kansanterveyshaasteita.
Positiivisina havaintoina raportti mainitsee, että liikunnan taso Suomessa on yksi EU:n korkeimmista, kun taas päivittäisten tupakoitsijoiden osuus on yksi alhaisimmista.
Suomi kuuluu EU:n kärkeen syöpäseulontojen osallistumisessa. Kansalliset seulontaprojektit rintasyövän, kohdunkaulasyövän ja paksusuolen syövän osalta ovat hyvin vakiintuneita, ja kattavuus on erityisen korkea naisilla, raportti toteaa.
Suomi on myös onnistunut vähentämään antibioottien kulutusta, joka on jo laskenut alle kansallisen tavoitteen vuodelle 2030.
Raportin mukaan tämä tulos heijastaa Suomen vahvoja valvontajärjestelmiä, tehokkaita reseptikontrolleja ja hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa.
EU:n terveyden tila – Maakohtainen terveysohjelma 2025 -raportti on osa EU-laajuista seurantaprosessia, joka tarkastelee väestön terveyttä, sen määrääviä tekijöitä ja palvelujärjestelmiä, ja jonka tavoitteena on tukea todisteisiin perustuvaa päätöksentekoa ja maiden välistä oppimista.
