DF File Photo.
Tuore OECD:n ja Euroopan terveysjärjestöjen raportti osoittaa, että hoitoon pääsy ei toteudu tasapuolisesti Suomessa.
Peräti 12,4 % niistä, jotka tarvitsivat lääkärinhoitoa, ilmoitti vuonna 2024, etteivät he olleet saaneet tarvitsemiaan palveluja, mikä on toiseksi korkein osuus Euroopan unionissa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) torstaina julkaistussa tiedotteessaan viitaten raporttiin.
Kuitenkin raportissa todetaan, että suomalaisten terveys on monilta osin parempi kuin EU:n keskiarvo, ja palvelujärjestelmä on melko kattava.
“Raportti tuo esiin eroja palveluiden saatavuudessa väestön keskuudessa. Köyhyyden riskissä olevat ihmiset ovat lähes kaksinkertaisesti muita alttiimpia tilanteille, joissa heidän terveydenhuollon tarpeensa eivät täyty. Järjestelmän kehittämisessä on tärkeää tunnistaa ne henkilöt, joilla on suurimmat vaikeudet päästä hoitoon,” sanoi THL:n päätutkija Liina-Kaisa Tynkkynen.
Raportin mukaan hyvinvointialueuudistus on parantanut palveluiden integraatiota ja selkeyttänyt vastuita, mutta alueiden tiukka taloustilanne herättää huolta järjestelmän kestävyydestä.
Suomessa terveydenhuoltomenot asukasta kohden ovat lähellä EU:n keskiarvoa, ja julkisen rahoituksen osuus nousi 81 %:iin vuonna 2023, mikä on korkein taso kahteenkymmeneen vuoteen.
Kuitenkin tammikuussa 2025 käyttöön otetut kustannusten hillintätoimet nostivat asiakasmaksuja (omavastuuosuuksia) perus- ja erikoissairaanhoidossa, mikä saattaa heikentää palveluihin pääsyä erityisesti matalatuloisten ja suurten tarpeiden omaavien käyttäjien keskuudessa.
Raportin mukaan terveydenhuollon henkilöstön puutteet häiritsevät edelleen palveluiden jatkuvuutta. Vaikka Suomessa koulutetaan suuri määrä sairaanhoitajia, lääkärien määrä on hieman alle EU:n keskiarvon ja alueellisesti epätasainen.
Digitaalisten palveluiden osalta on tapahtunut myönteisiä kehityksiä, ja ne ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi päivittäistä perusterveydenhuoltoa. Verkkopalveluiden käyttö on EU:n korkeimpia, ja vuonna 2024 lähes kolme neljästä suomalaisesta pääsi terveystietoihinsa verkossa, ja digiklinikat toimivat ensimmäisenä kontaktina kaikissa hyvinvointialueissa.
Vaikka vältettävissä oleva kuolleisuus hoidettavissa syissä jatkaa laskuaan, alkoholiin, itsemurhiin ja tupakointiin liittyvä kuolleisuus pysyy Suomessa korkeana.
Ylipainon ja mielenterveysongelmien, erityisesti nuorten keskuudessa, lisääntyminen heijastaa kasvavia kansanterveydellisiä haasteita.
Myönteisiä havaintoja on se, että raportti toteaa liikunnan tason Suomessa olevan yksi korkeimmista EU:ssa, kun taas päivittäisten tupakoitsijoiden osuus on yksi alhaisimmista.
Suomi sijoittuu EU:n kärkeen syöpäseulontojen osallistumisessa. Kansalliset seulontatutkimukset rintasyövästä, kohdunkaulasyövästä ja paksusuolen syövästä ovat hyvin vakiintuneita, ja kattavuus on erityisen korkea naisilla, raportissa todetaan.
Suomi on myös onnistunut vähentämään antibioottien käyttöä, joka on jo laskenut alle kansallisen tavoitteen vuodelle 2030.
Raportin mukaan tämä tulos heijastaa Suomen vahvoja valvontajärjestelmiä, tehokkaita reseptikontrolleja ja hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa.
EU:n terveyden tila – Maan terveysohjelma 2025 -raportti on osa EU-laajuista seurantaprosessia, joka tarkastelee väestön terveyttä, sen määrääviä tekijöitä ja palvelujärjestelmiä, ja sen tavoitteena on tukea näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja maiden välistä oppimista.
