Pixabay File Photo.
Tuore tutkimus, joka on toteutettu Turun yliopistossa Suomessa, paljasti, että hyperemesis gravidarum, raskausajan vakava pahoinvointi, on yhteydessä masennukseen, kertoi yliopisto tiedotteessaan perjantaina.
Naisten, jotka kärsivät voimakkaasta pahoinvoinnista, todettiin olevan todennäköisemmin masentuneita sekä ennen että jälkeen raskauden, ja he saivat aikaisemman masennusdiagnoosin synnytyksen jälkeen.
Hyperemesis gravidarum liittyy voimakkaaseen pahoinvointiin ja oksentamiseen raskauden aikana, mikä estää normaalia syömistä ja juomista ja tekee jokapäiväisestä elämästä äärimmäisen haastavaa. Sitä esiintyy 0,3–3,6 prosentissa kaikista raskauksista ja se on yleisin syy sairaalahoitoon raskauden ensimmäisellä kolmanneksella.
Fyysisten vaikutusten lisäksi raskausajan voimakkaalla pahoinvoinnilla on merkittävä psykososiaalinen kuormitus. Kuitenkin tietoa sen yhteydestä psykiatrisiin sairauksiin on tähän asti ollut rajallisesti.
Turun yliopiston tutkijat toteuttivat suomalaisen valtakunnallisen rekisteripohjaisen tutkimuksen, joka paljasti yhteyden voimakkaan pahoinvoinnin ja masennuksen välillä raskauden aikana.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun tämä yhteys on tunnistettu, ja se todettiin myös kaksisuuntaiseksi, mikä tarkoittaa, että voimakas pahoinvointi raskauden aikana liittyy masennukseen sekä ennen että jälkeen raskauden.
Tutkimuksessa analysoitiin rekisteritietoja yli 437 000 suomalaisesta naisesta vuosina 2004–2017. Tulokset osoittavat, että 8,8 prosentilla voimakkaasta pahoinvoinnista kärsivistä naisista oli masennusta ennen raskautta, verrattuna 1,0 prosenttiin kontrolliryhmässä. Tämä tarkoittaa, että nämä naiset olivat yli viisi kertaa todennäköisemmin masentuneita ennen raskautta.
Lisäksi heillä oli noin 3,5 kertaa suurempi todennäköisyys kehittää uutta, aikaisemmin diagnosoimatonta masennusta synnytyksen jälkeen: 4,9 prosenttia sai uuden masennusdiagnoosin synnytyksen jälkeen, verrattuna 1,0 prosenttiin kontrolliryhmässä.
Synnytyksen jälkeen masennus diagnosoitiin myös aikaisemmin naisilla, jotka olivat kärsineet voimakkaasta pahoinvoinnista raskauden aikana verrattuna muihin. Keskimäärin masennus diagnosoitiin 3,3 vuotta synnytyksen jälkeen naisilla, joilla oli voimakasta pahoinvointia raskauden aikana, verrattuna keskimääräiseen 4,5 vuoteen kontrolliryhmässä.
Tutkimus ehdotti, että raskausajan voimakkaalla pahoinvoinnilla ja masennuksella saattaa olla yhteisiä biologisia mekanismeja.
Tulokset korostivat systemaattisen psykiatrisen seulonnan merkitystä raskauden aikana ja sen jälkeen sekä monialaisen hoitomenetelmän tarvetta.
“Tutkimuksemme osoittaa, että voimakas pahoinvointi raskauden aikana ei ole vain fyysisesti kuormittava tila, vaan myös merkittävä mielenterveysriski. Tulokset korostavat psykiatrian, gynekologian ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyön parantamisen tarvetta. Tavoitteenamme on myös lisätä tietoisuutta ja parantaa pääsyä tukeen näille potilaille,” sanoi tohtorikoulutettava Eeva Terävä-Utti Turun yliopistosta.
Tutkimus oli osa laajempaa LopuJo-tutkimusta, jota johti professori, erikoislääkäri gynekologiassa Päivi Polo. Tutkimusartikkeli julkaistiin The Lancet Psychiatry -lehdessä marraskuussa 2025.
