DF File Photo.
Yöaikaan tapahtuva altistuminen liikenteen melulle saattaa olla yhteydessä hienovaraisiin, mutta mitattavissa oleviin muutoksiin aikuisten veren kolesterolitasoissa ja rasvaan liittyvissä merkkeissä, kertoo laaja eurooppalainen tutkimus, johon osallistui Oulun yliopisto, uutisoi Xinhua.
Suomen yliopisto julkaisi keskiviikkona tiedotteen, jossa kerrottiin, että tutkimus, joka on julkaistu Environmental Research -lehdessä, analysoi yli 270 000 aikuisen tietoja kolmesta merkittävästä eurooppalaisesta väestötutkimuksesta: UK Biobankista, Rotterdam Study -tutkimuksesta ja Pohjois-Suomen syntymäkohortista 1966.
Tutkijat mallinsivat yöaikaisen liikennemelun osallistujien asuinpaikoilla kansallisten melukarttojen avulla. Analyysi keskittyi yöaikaiseen altistumiseen, koska ihmiset ovat todennäköisemmin kotona tuolloin ja melu voi häiritä unta, tiedotteessa todettiin.
Kehittyneiden analyysimenetelmien avulla tiimi mittasi 155 biomarkkeria verinäytteistä, mikä mahdollisti pitkäaikaisen yöaikaisen melualtistuksen yhdistämisen veressä havaittaviin erityisiin aineenvaihduntamuutoksiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että muutokset veren lipidimittauksissa alkoivat noin 50 desibelistä (dB) ja muuttuivat selvemmiksi melutason noustessa. Erityisesti yöaikainen liikennemelu, joka ylitti 55 dB, oli yhteydessä korkeampiin kokonaiskolesterolitasoihin, LDL-kolesteroliin, jota usein kutsutaan ”huonoksi” kolesteroliksi, sekä muihin rasvaan liittyviin mittauksiin, mukaan lukien rasvahapot ja solukalvoon liittyvät lipidit.
Nämä indikaattorit tunnetaan laajalti tekijöinä, jotka liittyvät sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen. Useimpien biomarkkereiden osalta tutkijat raportoivat altistus-vastaus -kuvion, mikä tarkoittaa, että mitä korkeampi melutaso, sitä selvempiä muutokset olivat.
Tohtorikoulutettava Yiyan He Oulun yliopistosta totesi, että havainnot viittaavat siihen, että yöaikainen liikennemelu saattaa vaikuttaa aineenvaihduntaterveyteen ”hienovaraisella mutta johdonmukaisella tavalla.” Vaikka muutokset yksittäisellä henkilöllä ovat pieniä, hän huomautti, että hyvin suuri määrä ihmisiä altistuu liikennemelulle, mikä tarkoittaa, että jopa vaatimattomat muutokset voivat vaikuttaa kansanterveyteen.
Professori Sylvain Sebert, myös Oulun yliopistosta, totesi, että tulokset auttavat valottamaan biologisia mekanismeja, jotka saattavat selittää aiemmin havaittuja yhteyksiä liikennemelun ja sydänsairauksien sekä niihin liittyvien aineenvaihduntahäiriöiden välillä, lisäten, että ympäristön melua tulisi pitää todellisena terveysriskinä eikä vain häiriönä.
Tutkijat totesivat, että yöaikaisen liikennemelun vähentäminen voisi auttaa lieventämään siihen liittyviä aineenvaihduntavaikutuksia, ja he vaativat melun vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä kaupunkisuunnittelussa ja liikenteessä sekä rakennussuunnitelmia, jotka priorisoivat rauhallisempia nukkumisympäristöjä.
