Eduskunnassa hyväksyttiin keskiviikkona hallituksen ehdotus kansalaisuuskoetuksen käyttöönotosta, jonka tarkoituksena on arvioida hakijoiden tietämystä suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja sen keskeisistä periaatteista.
Ehdotus sai 153 ääntä puolesta ja 21 vastaan, ja 25 kansanedustajaa oli poissa äänestyksestä.
Kaksi oppositiopuoluetta, Vihreä Liitto ja Vasemmistoliitto, vastustivat kansalaisuusvaatimusten tiukentamista, mutta merkittävä osa muista oppositiopuolueista tuki hallituksen ehdotusta.
Vihreä Liitto ja Vasemmistoliitto ilmoittivat, että hallitus on jo toteuttanut useita toimenpiteitä kansalaisuusvaatimusten kiristämiseksi, ja lisätiukennukset vaikuttavat negatiivisesti integraatioon.
Uusi laki astuu voimaan vuoden 2027 alussa.
Laki tuo mukanaan uuden vaatimuksen kansalaisuudesta. Hakijat voivat osoittaa tietonsa suorittamalla kansalaisuuskoetuksen tai vaihtoehtoisesti suorittamalla suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon.
Kansalaisuuskoetuksen kysymykset perustuvat ennalta määriteltyihin, julkisesti saatavilla oleviin oppimateriaaleihin, jotka on kehitetty olemassa olevien kansalaisuusorientaatiomateriaalien pohjalta.
Kysymykset käsittelevät aiheita, kuten keskeinen lainsäädäntö suomalaisessa yhteiskunnassa, perusoikeudet, ihmisoikeudet, tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo sekä Suomen historia ja kulttuuri.
Hakijat suorittavat tietokonepohjaisen kokeen suomeksi tai ruotsiksi.
Kansalaisuuskoetukseen liittyvät uudet viranomaistehtävät siirtyvät Maahanmuuttovirastolle.
Virasto teettää kokeen valmistelun muulla organisaatiolla, kuten yliopistolla.
Huhtikuun 16. päivänä 2026
neljän puolueen hallitus, jota johtaa konservatiivinen Kansallinen Kokoomus, jätti eduskunnalle ehdotuksen kansalaisuuskoetuksen käyttöönotosta.
Aikaisemmin 17. joulukuuta 2025 uusi laki, joka kiristi vaatimuksia Suomen kansalaisuuden saamiseksi, astui voimaan.
15. lokakuuta 2025 eduskunta hyväksyi hallituksen ehdotuksen kansalaisuuslain muuttamiseksi, mikä tiukensi kansalaisuusvaatimuksia entisestään.
Aikaisemmin heinäkuussa 2024 eduskunta hyväksyi hallituksen ehdotuksen lainsäädäntömuutoksista, jotka pidentävät vaadittua oleskeluaikaa Suomen kansalaisuuden saamiseksi viiteen vuodesta kahdeksaan vuoteen.
16. kesäkuuta 2023 hallituspuolueiden johtajat julkistivat ohjelman, joka sisälsi tiukempia maahanmuutto-, oleskelu- ja kansalaisuuslakeja.
Hallitus kiristi maahanmuuttopolitiikkaa huolimatta eri ryhmien voimakkaasta vastustuksesta.
Erillisiä mielenosoituksia pidettiin Helsingissä 27. kesäkuuta 2023 ja 18. kesäkuuta 2023 hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa vastaan.
Useita satoja ihmisiä osallistui mielenosoituksiin Helsingissä elokuussa 2023 vastustaen tätä toimenpidettä.