DF File Photo.
Neljän puolueen koalitiohallitus, jota johtaa konservatiivinen Kansallinen Kokoomus, on käynnistänyt aloitteen sosiaaliturvan ja muiden etuuksien tahalliselle väärinkäytölle asetettavien esteiden lisäämiseksi, joita myöntää Sosiaalivakuutuslaitos Kela.
Hallitus ehdottaa muutoksia asiaankuuluviin lakeihin, joiden tavoitteena on vähentää virheellisiä sosiaaliturvamaksuja ja parantaa tiedonvaihtoa Kelan kanssa, kertoi sosiaali- ja terveysministeriö tiedotteessaan torstaina.
Ehdotus sisältää muutoksia sosiaalihuoltolakiin, yleisen asumistukilakiin, eläkeläisten asumistukilakiin, pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään sekä sairausvakuutuslakiin.
Muutokset, jotka liittyvät pankki- ja tilitietoihin sekä lääkärintodistuksiin, tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2027, kun taas muut muutokset astuvat voimaan 1. syyskuuta 2026.
Ehdotuksen mukaan sosiaaliturvan väärinkäyttö, jota kutsutaan etuuksien petokseksi, tarkoittaa tahallisia tai tarkoituksellisia toimia, joilla pyritään saamaan taloudellista hyötyä ilman oikeutusta.
Etuuksien petostapauksissa hakijat pyrkivät saamaan etuuksia joko ilman perusteita tai suurempina summina kuin mihin heillä on oikeus. Tällaisia toimia voivat olla pankkitilien salaaminen, pankkitietojen tai laskujen väärentäminen tai todellisen asuinpaikan tai oleskelupaikan peittäminen taloudellisen hyödyn saamiseksi.
Vuonna 2025 etuuksien petostapauksista, jotka johtivat tutkintapyynnön tekemiseen, arvioitu kokonaisarvo oli noin 7 miljoonaa euroa.
Ehdotus mahdollistaisi Kelalle pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän käytön asiakkaan taloudellisen tilanteen tiedon saamiseksi suoraan rahoituslaitoksilta nykyistä useammin.
Hakijat voisivat silti valita, miten tilitietoja toimitetaan. He voisivat kieltäytyä antamasta Kelalle lupaa pyytää tilitietoja rahoituslaitoksilta ja sen sijaan toimittaa tiedot itse, kuten nykyisin.
Kuitenkin sähköisen pyynnön valitseminen toimitustavaksi yksinkertaistaisi merkittävästi hakijoiden vuorovaikutusta Kelan kanssa. Se poistaisi kaikki hakemukseen liittyvät vaiheet, jotka liittyvät pankkitietojen toimittamiseen, ja lyhentäisi käsittelyaikoja.
Muutosten myötä pankkitilien salaaminen ei enää olisi mahdollista. Kela saisi tietoa hakijoiden olemassa olevista tileistä ja voisi sitten pyytää tarvittavat tilitiedot joko hakijoilta tai pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta.
Kela voisi myös luottaa valvontajärjestelmän kautta saatujen tietojen luotettavuuteen. Hakijoiden suoraan toimittamien tietojen osalta Kelalla säilyisi nykyinen oikeus tarkistaa tiedot epäilyttävissä väärentämistapauksissa.
Kela käyttää jo tilitietoja etuuspäätöksissä, mutta tällä hetkellä hakijat yleensä toimittavat vaaditut pankkitiedot itse. Tilitietoja jaetaan myös tällä hetkellä sähköpostitse Kelan ja pankkien välillä, joten suora yhteys valvontajärjestelmään parantaisi tietoturvaa.
Perustoimeentulotukeen liittyvissä epäiltyjen petosten tapauksissa ehdotus antaisi tapausviranomaisille oikeuden pyytää tietoja oikeutetuista kuluista suoraan laskuttavalta taholta. Tämä muutos käsittelee tapauksia, joissa hakijat väärentävät laskuja saadakseen enemmän tukea.
Toistuva Kela-rahoitteisten taksipalveluiden väärinkäyttöä käsiteltäisiin antamalla Kelalle oikeus luovuttaa asiakkaiden henkilötietoja kyydinjakopalvelua järjestävälle keskukselle.
Tämä koskisi vakuutettuja henkilöitä, joiden matkakustannuksia ei enää korvata suoraan palveluntarjoajalle toistuvan palvelun väärinkäytön vuoksi. Näissä tapauksissa hakijat maksaisivat taksimatkan itse ja hakisivat korvausta Kelalta jälkikäteen.
Kela-taksipalveluiden väärinkäyttö tarkoittaa Kela:n korvaamien taksien käyttöä muuhun kuin terveydenhuoltoon liittyvään matkustamiseen.
Kela tunnistaa säännöllisesti tapauksia, joissa etuuksia hakeneen perheenjäsenen osoite on ollut pitkään posti- tai noutopalvelussa, vaikka perheenjäsenet todellisuudessa asuvat samalla osoitteella.
Tämän käytännön tavoitteena on varmistaa, että puolison ansaitsema tulo ei vaikuta perheen etuuksiin. Joissakin tapauksissa toimeentulotukea hakija saattaa itse asiassa asua ulkomailla, jolloin hän ei ole oikeutettu Suomessa maksettaviin etuuksiin. Näistä syistä ehdotus selkeyttäisi hakijoiden velvollisuutta antaa Kelalle tarkkaa ja ajankohtaista tietoa asuinpaikastaan ja oleskelustaan.
Ehdotus selkeyttäisi myös Kelan oikeuksia päästä tietoihin, jotta se voisi hyödyntää Kanta-kysely- ja välityspalvelua paremmin saadakseen lääkärintodistuksia ja asiakirjoja, jotka liittyvät etuushakemuksiin. Tämä tavoite ei liity väärinkäytöksiin, vaan pyrkii parantamaan Kelan toimintojen tehokkuutta ja vähentämään hallintokustannuksia.
“Etuuksien käyttäminen ilman oikeutusta ja väärien asiakirjojen, kuten väärentämien pankkitietojen, toimittaminen ovat rikoksia ja veronmaksajien rahan väärinkäyttöä. Nyt ryhdymme toimiin näiden väärinkäytösten käsittelemiseksi ja annamme Kelalle vahvempia valtuuksia tietojen hankkimiseen. Tehostamme myös taistelua petoksia ja väärentämistä vastaan laajemmin ja tulevaisuudessa teemme sen tehokkaammin liittyen Kelan etuuksiin,” sanoi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Etuuksia voidaan myös maksaa virheellisesti muista syistä kuin petoksista, kuten hakijan väärinkäsityksistä, viranomaisten toimista tai puutteellisista tiedoista.
Virheellisten maksujen vähentäminen on tärkeää, koska niitä ei aina voida periä takaisin. Vuonna 2025 noin 110 miljoonaa euroa virheellisiä maksuja saatiin takaisin.
Hallitus odottaa saavansa 9,5 miljoonan euron vuosittaiset säästöt tiivistetyn valvonnan käyttöönotosta muutosten jälkeen.
