Kansainvälisen ydinenergiaviraston (IAEA) asiantuntijatiimi on arvioinut Suomen valmiuksia ydin- ja säteilyonnettomuuksien varalta ja tunnistanut alueita, joissa tarvitaan lisäparannuksia, Suomen säteily- ja ydinturvallisuuskeskus (STUK) tiedotti torstaina.
Asiantuntijatiimi päätti keskiviikkona kymmenen päivän mittaiseen tehtäväänsä, jossa se tarkasti Suomen valmiuksia ja toimintakehystä ydin- ja säteilyonnettomuuksien varalta hallituksen pyynnöstä.
Tiimi ehdotti kansallisen koordinoinnin vahvistamista sekä valmiusvaiheessa perustamalla kansallinen koordinointimekanismi että onnettomuuden varalta toimimisessa erityisesti alkuvaiheessa ja siirtymävaiheessa kehittämällä kansallinen säteilyonnesuunnitelma IAEA:n turvallisuusstandardien mukaisesti. Suunnitelman tulisi yhdistää roolit, vastuut ja koordinointijärjestelyt kaikilla tasoilla ja onnettomuuden vastauksen vaiheissa.
Tiimi suositteli myös säätämään lainsäädäntöä ydin- tai säteilyonnettomuuden aiheuttamien puhdistustoimien radioaktiivisen jätteen hallinnointia varten, parantamaan edelleen väestön, hätätyöntekijöiden ja avustajien suojelujärjestelyjä, julkista viestintää ja kansainvälisen avun integrointia kansalliseen vastaukseen sekä vahvistamaan laboratoriovalmiuksia ympäristö-, elintarvike- ja vesinäytteiden analysointiin.
"EPREV (Emergency Preparedness Review) -tarkastuksen havainnot tuovat tärkeää syötettä Suomen ydin- ja säteilyonnettomuuksien varautumisen kehittämiseen, erityisesti kaikkien varautumiseen ja vastaukseen osallistuvien osapuolten koordinoinnin tehostamisessa," sanoi STUK:n johtaja Karim Peltonen tiedotteessa.
"EPREV-tarkastuslähetyksen suorittaminen Suomessa osoittaa myös hallituksen sitoutumista sääntöperusteiseen maailmanjärjestykseen ja kansainväliseen ydin- ja säteilyonnettomuuksien varautumis- ja vastauskehykseen," Peltonen lisäsi.
Suomessa toimii viisi ydinvoimalaitosreaktoria kahdella paikkakunnalla: Loviisan ydinvoimalaitos ja Olkiluodon ydinvoimalaitos. Olkiluodon alueella sijaitsee myös Onkalo-ydinjätehuoltolaitos, maailman ensimmäinen geologinen loppusijoituslaitos ydinjätteelle.
Säteilylähteitä käytetään Suomessa myös lääketieteellisissä, teollisissa ja tutkimuskäytöissä.
EPREV-tiimi haastatteli keskeisiä valtion viranomaisia, jotka ovat vastuussa ydin- ja säteilyonnettomuuksien varautumisesta ja vastauksesta, sekä kansallisia ja alueellisia poliisi– ja pelastusviranomaisia ja paikallisia viranomaisia.
Tiimi kävi Olkiluodon ydinvoimalaitoksella ja tarkasteli Loviisan ydinvoimalaitoksen ulkopuolisia vastausjärjestelyjä.
Tiimi kävi myös Satasairaalan kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinlaitteiden koulutuskeskuksessa sekä elintarviketurvallisuuslaboratorioissa ja Helsingin pelastuslaitoksen ja siviilipuolustuksen suojatilassa.
Ranskan ydin- ja säteilyturvallisuusviraston varajohtaja Olivier Isnard johti kansainvälistä tarkastustiimiä, johon kuuluivat asiantuntijat Argentiinasta, Itävallosta, Kanadasta, Ranskasta, Alankomaista, Sloveniasta ja Etelä-Afrikasta.
"Suomi on sijoittanut huomattavia ponnisteluja ja resursseja ydin- ja säteilyonnettomuuksien varautumiseen, ja näimme tämän heidän tapaamiemme organisaatioiden asiantuntemuksessa ja sitoutumisessa," Isnard sanoi, lisäten että "järjestelmällisempi koordinointi kansallisella tasolla ja sektoreiden sekä onnettomuuden vaiheiden välillä auttaisi Suomea hyödyntämään näitä kykyjä vielä tehokkaammin."