JHL julistaa kolmen päivän lakon yksityiselle sosiaalipalvelualalle 17.-19. helmikuuta.

JHL julistaa kolmen päivän lakon yksityiselle sosiaalipalvelualalle 17.-19. helmikuuta. 1Pixabay File Photo.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto-JHL ilmoitti sunnuntaina, että se aikoo järjestää lakon Suomen Yksityisten Hoivapalveluiden Liiton (Hyvinvointiala HALI ry-Hali) yrityksissä tiistaista torstaihin, kuten JHL tiedotti lehdistötiedotteessaan.

Liitot ilmoittivat lakosta myöhäisen tammikuun varoituksen mukaisesti, koska JHL:n liittovaltuusto ei hyväksynyt sovintoesitystä, jonka Kansallinen sovittelija esitti kollektiivisopimuskiistassa lauantai-iltana.

Lakko koskee valittuja yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikkoja eri puolilla Suomea.

JHL:n mukaan Kansallisen sovittelijan esittämä sovintoehdotus ei vastaa alan todellisia tarpeita eikä turvaa työntekijöiden oikeudenmukaista palkkakehitystä.

“Lakko ei ole koskaan itseisarvo. Ehdotettu sovinto ei korjaa palkkaeroa, vaan päinvastoin, se vain laajentaa sitä. Arvomme eivät ole myytävänä, ja JHL:n tavoitteet eivät toteudu riittävästi. Siksi emme voineet hyväksyä ehdotusta”, totesi JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström.

Ekström korosti, että yksityisen sosiaalipalvelualan ammattilaiset tekevät vaativaa työtä merkittävien vastuutehtävien parissa, eikä heidän palkkansa voi jäädä pysyvästi julkisen sektorin palkkojen taakse.

“Palkkaero julkisen sektorin SOTE-sopimukseen verrattuna on kasvanut pitkään. Hyväksymätön sovintoesitys ei olisi ratkaissut ongelmaa. Pikemminkin se olisi tehnyt siitä entistä suuremman,” JHL:n puheenjohtaja sanoi.

JHL kritisoi myös Suomen Teollisuuden Keskusliiton (EK) tiukkaa koordinointia, joka estää palkkojen kehittämisen yksittäisillä aloilla, todeten, että kun kaikille aloille sovelletaan samankaltaisia palkankorotusprosentteja, alhaisten palkkojen naisvaltaisilla aloilla palkkaerot vain kasvavat.

Samaan aikaan Suomen hallituksen säästötoimet ja lainsäädännön muutokset lisäävät epävarmuutta alalla, sanoi liitto.

Esimerkkinä tästä on muutos, joka mahdollistaisi määräaikaisten työsopimusten tekemisen enintään vuoden ajaksi ilman perusteiden määrittelyä.

Tämä vaikuttaisi erityisesti naisvaltaisiin aloihin. Kun määräaikaisia työsopimuksia voidaan tehdä ilman määriteltyjä perusteita, se lisää riskiä syrjinnästä raskauden ja perhevapaiden vuoksi ja tekee työelämästä epävarmempaa, sanoi JHL.

“Kansallisen sovittelijan olisi pitänyt ottaa sukupuolten tasa-arvoasiat paremmin huomioon ehdotuksessa”, Ekström lisäsi.

Työnantajapuoli on pitänyt kiinni vientivetoinen malli -palkankorotustasosta, mikä estää palkkaerojen korjaamisen, sanoi JHL.

“JHL ei voi hyväksyä määräysvaltaa. Ehdotettu sovintoesitys kasvattaisi palkkaeroa euroissa verrattuna vientialoihin ja myös verrattuna julkiseen sektoriin, jossa samaa työtä tekevän palkka on merkittävästi parempi. Emme hyväksy tätä”, Ekström sanoi.

Hyväksymätön sovintoesitys seurasi neuvotteluja, joita on käyty marraskuusta lähtien.

Kansallinen sovittelija aloitti riidan sovittelun tammikuun lopussa. JHL:n näkemyksen mukaan sovintoesitys ei sisältänyt ratkaisuja työntekijöille kriittisiin kohtiin tässä sektorissa.

“Toivomme edelleen, että ratkaisu saavutetaan mahdollisimman pian. Mutta ratkaisun on oltava oikeudenmukainen niille, jotka tekevät työtä, joka on välttämätöntä koko Suomen hyvinvointivaltiolle. Emme voi hyväksyä sopimusta, joka vakiinnuttaa liian alhaiset palkat ja heikentää alan tulevaisuutta,” JHL:n puheenjohtaja sanoi.

Yksityisen sosiaalipalvelualan kollektiivisopimus kattaa esimerkiksi ikäihmisten ja vammaisten palvelut, äiti-lapsikodit, turvakodit, lastensuojelulaitokset, henkilökohtaiset avustajapalvelut ja kotiapupalvelut, joissa yli 90 % työntekijöistä on naisia.

Saatat pitää myös näistä