Kaksi Helsingin kaupungin työntekijää epäiltyinä 600 000 euron petoksesta

Kaksi Helsingin kaupungin työntekijää epäiltyinä 600 000 euron petoksesta 1Helsingin kaupungintalo. Kuva: Helsingin kaupunki.

Kaksi entistä Helsingin kaupungin varainhoitajaa epäillään yli 600 000 euron petoksesta vuosien 2023 ja 2025 välillä, kertoi poliisi tiedotteessaan keskiviikkona.

Nämä ovat yhdessä kaupungin alihankkijan kanssa syyllistyneet törkeään petokseen.

Heitä epäillään yhteistyöstä urakoitsijan kanssa, joka on laskuttanut liikaa muun muassa asunnon remonttien osalta. Suunnitelman väitetään jakautuneen kolmen epäillyn kesken.

Helsingin poliisi on vuodesta 2025 lähtien suorittanut esitutkintaa törkeästä petoksesta, ja asian odotetaan siirtyvän syyteharkintaan myöhemmin tänä vuonna.

Samaan aikaan Helsingin poliisi on edistynyt tehokkaasti talousrikollisuudesta saatavien tuottojen takavarikoinnissa.

Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla poliisi on palauttanut noin 1,8 miljoonaa euroa rikollisesti hankittuja varoja. Vuonna 2025 yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa rikollisia tuottoja saatiin takaisin.

Samaan aikaan yhteiskuntaa kohtaavat taloudelliset paineet näkyvät yhä selvemmin talousrikollisuudessa.

Talousrikollisuuden tutkimusympäristö on viime vuosina muuttunut vaativammaksi.

Helsingissä velallisten rikosten määrä on lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Tämä kehitys liittyy voimakkaaseen yritysvararikkojen kasvuun.

Vuonna 2025 Suomessa julistettiin konkurssiin noin 3 300 yritystä, kun edellisenä vuonna luku oli noin 3 000 ja vuonna 2023 noin 2 700.

Konkurssien kasvu näkyy suoraan poliisille ilmoitettujen velallisten rikosten määrässä. Se lisää myös työkuormaa koko rikosoikeusketjussa, poliisista syyttäjänvirastoon ja tuomioistuimiin.

Ilmoitettujen talousrikosten määrä on kasvanut tasaisesti 2020-luvulla. Vuonna 2025 Suomessa ilmoitettiin lähes 2 800 talousrikosta, joista noin 560 Helsingissä. Helsingin metropolialueen poliisilaitokset rekisteröivät noin 45 prosenttia kaikista Suomessa ilmoitetuista talousrikoksista.

Yleisimmät talousrikokset ovat veropetos, velallisen vilppi, kirjanpitorikokset ja liiketoiminnassa tapahtuva petos.

Talousrikollisuus on myös kansainvälistynyt. Raha siirtyy yhä enemmän ulkomaille, ja kryptovaluuttoja käytetään talousrikollisuuteen liittyvien varojen siirtämiseen. Tämän vuoksi talousrikollisuuden tutkiminen vaatii yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä viranomaisten välillä.

”Rikollisten tuottojen palauttaminen on yksi tehokkaimmista tavoista torjua talousrikollisuutta. Talousrikollisuuden kansainvälinen luonne ja rikollisten jatkuvasti muuttuvat menetelmät tarkoittavat, että viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä sekä Suomessa että kansainvälisesti,” sanoi Lauri Huittinen, rikoskomisario ja Helsingin poliisin talousrikostutkinnan päällikkö tiedotteessa.

Keväällä 2026 laaja esitutkinta harmaasta taloudesta siirrettiin Helsingin poliisilta syyteharkintaan. Tutkinta kattoi kaksi rikoskokonaisuutta, joissa osittain päällekkäisestä piiristä epäillään useiden talousrikosten tekemistä.

Saatat pitää myös näistä