Kolme poronhoitoyhdistystä Lapissa on syytetty erilaisista rikoksista, joihin kuuluvat muun muassa törkeä rahanpesu, törkeä petos, törkeät metsästysrikokset sekä törkeä luonnonsuojelurikos.
Kansallinen tutkintavirasto (NBI) ja Lapin rajavartiosto ovat päättäneet rikostutkinnan, joka koskee vuosina 2020–2025 tapahtuneita rikoksia, ja ovat löytäneet 15 epäiltyä, kerrotaan virallisessa tiedotteessa torstaina.
Asia on siirretty Pohjois-Suomen syyttäjäalueelle syyteharkintaan.
Tässä tutkinnassa Kansallinen tutkintavirasto vastasi talous- ja omaisuusrikoksista, kun taas Lapin rajavartiosto tutki metsästysrikoksia ja luonnonsuojelurikoksia.
NBI tutki epäiltyjä porojen varastamisia ja varastettujen porojen piilottamista kolmen poronhoitoyhdistyksen alueilla.
Tutkinta paljasti myös epäiltyjä törkeitä petoksia petovahinkojen ja liikenneonnettomuuskorvausten hakuprosessissa.
Kesäkuussa 2025 poliisi ja Lapin rajavartiosto suorittivat useita kotietsintöjä ja pidätyksiä Ylä-Lapissa, takavarikoiden todisteita epäiltyihin rikoksiin liittyen. Kesän ja syksyn aikana tutkijat tarkastelivat etsinnöissä takavarikoitua materiaalia ja suorittivat haastatteluja.
“Tämä tutkittava tapaus on ollut äärimmäisen laaja, ja tutkittavat rikokset on käyty läpi perusteellisesti. Mielestäni tämä on yksi laajimmista rikostutkinnoista poronhoitoalalla viime vuosikymmeninä,” totesi tutkinnan johtaja, rikosylikomisario Teemu Mäntyniemi NBI:stä tiedotteessa.
Epäiltyjen ja heidän yhteistyökumppaniensa väitetään olevan mukana rahanpesussa siirtämällä varastettuja poroja omistukseensa, ja sen jälkeen peittämällä eläinten alkuperä merkitsemällä ne uudelleen korvamerkeillä tai korvanuolilla tai rekisteröimällä ne teurastettaviksi omissa nimissään.
Lapin rajavartiosto tutki epäiltyjä törkeitä metsästys- ja luonnonsuojelurikoksia, joiden väitetään tapahtuneen keväällä 2025.
Tapaukseen liittyy useita erillisiä tapahtumia, jotka liittyvät pääasiassa laittomaan karhunmetsästykseen poronhoitoalueella, ja rikostutkinta on todennut, että motiivina oli vähentää petovahinkoja poroille.
Epäillyt rikokset tapahtuivat huhtikuun ja toukokuun välillä, jolloin lumi peitti suurimman osan maastosta ja moottorikelkkoja voitiin vielä käyttää.
Kevätsateet tarjoavat ihanteelliset jäljitysolosuhteet, ja eläinten jäljet pysyvät selvästi näkyvissä pitkiä matkoja. Samalla laaja ja harvaan asuttu erämaa sekä arvaamattomat sääolosuhteet asettavat merkittäviä haasteita sekä valvonnalle että todisteiden säilyttämiselle.
“Tutkinnassa kerättyjen tietojen mukaan karhuja on jäljitetty moottorikelkalla, ja niitä on ajettu auki ja seurattu useiden henkilöiden yhteistyönä, tavoitteena ajaa ne paikkaan, jossa ne voitaisiin tappaa. Epäillyt ovat saattaneet myös käyttää koiria apuna jäljittämisessä,” kertoi tutkinnan johtaja, luutnantti Frans Hietanen Lapin rajavartiostosta.
Tutkinta on myös paljastanut viitteitä siitä, että epäillyt ovat saattaneet suunnitella toimintaansa etukäteen ja että sen jälkeen he ovat yrittäneet peittää jälkensä, esimerkiksi ajamalla moottorikelkoilla tapahtumapaikan yli tai poistamalla raatoja paikalta.
Tutkinta on myös paljastanut epäiltyjä törkeitä luonnonsuojelurikoksia, jotka kohdistuvat suuriin petolintuihin.
Tutkinnan mukaan on ollut yrityksiä pyydystää ja ampua suojeltuja kultakotkia syrjäisillä alueilla.
Epäillyt rikokset ovat sisältäneet sekä metsästystä ilman vaadittuja lupia että erityislupien ehtojen noudattamatta jättämistä.
Tutkinta on viitannut siihen, että metsästys on saattanut alkaa tilanteissa, joissa karhu ei ollut poron raadon luona tai sen välittömässä läheisyydessä, kuten erityislupassa vaaditaan, vaan se oli sijainnut muualla maastossa ja ajettu ulos. Tapausten yhteinen piirre on myös moottoriajoneuvojen laiton käyttö metsästyksessä.