Vuonna 2025 Suomeen muutti yhteensä 51 121 maahanmuuttajaa, mikä on noin 12 800 vähemmän verrattuna vuoteen 2024, kertoo Tilastokeskus.
Suomesta muutto ulkomaille nousi hieman edellisvuosista, ollen 19 888 vuonna 2025.
Tämän seurauksena nettomaahanmuutto laski edellisvuodesta, ollen 31 233 vuonna 2025.
Uusimaa, Pirkanmaa ja Lounais-Suomi saivat eniten muuttovoittoa muualta Suomesta vuonna 2025.
Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Etelä-Karjala kärsivät suurimmasta muuttotappiosta.
Kuntien välisessä muutossa Helsinki sai suurimman muuttovoiton, kun taas Lappeenranta koki suurimman muuttotappion vuonna 2025.
Jo tammikuussa alustavat tilastot osoittivat, että Suomeen saapui yhteensä 50 060 maahanmuuttajaa vuonna 2025, mikä on 13 905 vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen.
Neljä puolueen hallitus, jota johtaa konservatiivinen Kansallinen Kokoomus, on toteuttanut erilaisia aloitteita maahanmuuttajien integraatiokäytäntöjen tiukentamiseksi.
Tämän kuun alussa hallitus teki uuden aloitteen tiukentaakseen kriteereitä Suomen kansalaisuuden saamiseksi.
17. joulukuuta 2025 uusi laki, joka tiukensi vaatimuksia Suomen kansalaisuuden saamiseksi, tuli voimaan.
15. lokakuuta 2025 eduskunta hyväksyi hallituksen ehdotuksen kansalaisuuslain muuttamiseksi, mikä tiukensi edelleen kriteereitä Suomen kansalaisuudelle.
Aikaisemmin heinäkuussa 2024 eduskunta hyväksyi hallituksen ehdotuksen lainsäädännön muutoksista, jotka pidentävät vaadittua oleskeluaikaa Suomen kansalaisuuden saamiseksi viiteen vuodesta kahdeksaan vuoteen.
16. kesäkuuta 2023 hallituspuolueiden johtajat julkistivat ohjelman, joka sisälsi tiukempia maahanmuutto-, oleskelu- ja kansalaisuuslakeja.
Hallitus tiukensi maahanmuuttopolitiikkaa huolimatta eri ryhmien voimakkaista vastalauseista.
Erityiset mielenosoitukset
järjestettiin Helsingissä 27. kesäkuuta
, 2023 ja
18. kesäkuuta 2023 vastustamaan hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa.
Useita satoja ihmisiä osallistui mielenosoituksiin Helsingissä elokuussa 2023 vastustaen tätä toimenpidettä.