Pixabay File Photo.
Yhä harvempi nuori Suomessa tuntee itsensä toiveikkaaksi tulevaisuutensa suhteen, ilmenee opetus– ja kulttuuriministeriön nimeämän asiantuntijaryhmän loppuraportista, joka käsitteli nuorten tulevaisuususkon heikkenemistä.
Asiantuntijaryhmä luovutti loppuraporttinsa nuorisoministeri Mika Poutalalle keskiviikkona, ja raportissa korostettiin myös nuorten toimijuuden ja aseman vahvistamisen tarvetta, kertoi opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotteessaan.
Ryhmän esittämät 36 suositusta tähtäävät nuorten tilanteen parantamiseen.
Asiantuntijaryhmän mukaan, johon kuului edustajia kahdeksasta akateemisesta tieteenalasta, nuorten tulevaisuususkon heikkeneminen johtuu pitkäaikaisista kehityksistä.
“Nuorten tulevaisuususkon lasku on erittäin huolestuttavaa. Otamme tämän tiedon erittäin vakavasti, ja toivotan ryhmän suositukset tervetulleiksi. On myös rohkaisevaa nähdä, että huolestuttavasta tunnelmasta huolimatta nuoret jatkavat tulevaisuutensa rakentamista: viimeisimmän Nuorisobarometrin mukaan neljä viidestä nuoresta tavoittelee korkeakoulututkintoa,” sanoi Poutala.
Asiantuntijaryhmän mukaan nuorten tulevaisuususkon heikkenemisen taustalla ovat keskeiset syyt, kuten globaalit tekijät, kuten ilmastokriisi, Ukrainan sota ja pandemian jälkiseuraukset, opiskelijoiden sosiaalietuuksien ja työttömyysturvan leikkaukset, jotka ovat erityisesti vaikuttaneet nuoriin, nuorten heikentynyt mielenterveys, kasvava paine työllisyyteen, koulutukseen ja ihmissuhteisiin liittyen sekä vahvempi keskittyminen yksilölliseen vastuuseen.
Julkisessa keskustelussa nuorista ja tulevaisuudesta on pitkään korostettu uhkia, mikä on lisännyt epävarmuutta.
“Tulevaisuususkon rakentaminen ei koske vain nuoria. Kun nuoret Suomessa näkevät tulevaisuutensa myönteisessä valossa, koko maa voi katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin,” totesi asiantuntijaryhmän jäsen, dosentti Tomi Kiilakoski.
Raportissa suositellaan poikkihallinnollisen strategian luomista nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi.
“Nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi meidän on kuunneltava heitä, varmistettava, että he voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja tarjottava yhteiskuntana vakuuttavia polkuja hyvään tulevaisuuteen,” sanoi Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jenni Kallio, joka oli ryhmän jäsen.
Ryhmää johti Henni Axelin, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja nuorisopolitiikan osaston johtaja. Ryhmän jäseniä olivat Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Jenni Helenius, Markku Jahnukainen, Jenni Kallio, Tomi Kiilakoski, Marjo Kurki, Panu Pihkala ja Otto Tähkäpää.
