Pixabay File Photo.
Yhä harvempi nuori Suomessa tuntee itsensä toiveikkaaksi oman tulevaisuutensa suhteen, ilmenee opetus– ja kulttuuriministeriön nimeämän asiantuntijaryhmän loppuraportista, joka käsitteli nuorten tulevaisuususkon heikkenemistä.
Ryhmän loppuraportti luovutettiin nuorisotyön, liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden ministerille Mika Poutalalle keskiviikkona. Raportissa korostettiin myös nuorten toimijuuden ja aseman vahvistamisen tarvetta, kertoi opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotteessaan.
Asiantuntijaryhmä esitti 36 suositusta nuorten tilanteen parantamiseksi.
Asiantuntijaryhmän, johon kuului edustajia kahdeksasta akateemisesta alasta, mukaan nuorten tulevaisuususkon heikkeneminen johtuu pitkäaikaisista kehityksistä.
”Nuorten tulevaisuususkon lasku on erittäin huolestuttavaa. Otamme tämän tiedon erittäin vakavasti, ja suhtaudun ryhmän suosituksiin toiveikkaasti. On myös rohkaisevaa nähdä, että huolestuttavasta tunnelmasta huolimatta nuoret jatkavat tulevaisuutensa rakentamista: viimeisimmän Nuorisobarometrin mukaan neljä viidestä nuoresta tavoittelee korkeakoulututkintoa,” sanoi Poutala.
Asiantuntijaryhmän mukaan nuorten tulevaisuususkon heikkenemisen taustalla ovat keskeiset syyt, kuten globaalit tekijät, ilmastokriisi, Ukrainan sota ja pandemian jälkiseuraukset, opiskelijoiden sosiaalietuuksien ja työttömyysturvan leikkaukset, jotka ovat erityisesti vaikuttaneet nuoriin, nuorten heikentynyt mielenterveys, kasvava paine työllisyyteen, koulutukseen ja ihmissuhteisiin liittyen sekä yksilövastuun korostuminen.
Julkaisussa nuorten ja tulevaisuuden ympärillä käyty keskustelu on pitkään korostanut uhkia, mikä on lisännyt epävarmuutta.
”Tulevaisuususkon rakentaminen ei koske vain nuoria. Kun nuoret Suomessa näkevät tulevaisuutensa myönteisessä valossa, koko maa voi katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti,” totesi asiantuntijaryhmän jäsen, dosentti Tomi Kiilakoski.
Raportissa suositeltiin poikkihallinnollisen strategian luomista nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi.
”Nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi meidän on kuunneltava heitä, varmistettava, että he voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja tarjottava yhteiskuntana vakuuttavia polkuja hyvään tulevaisuuteen,” sanoi Jenni Kallio, Tampereen yliopiston tutkijatohtori ja ryhmän jäsen.
Ryhmää johti Henni Axelin, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja nuorisopolitiikan osaston johtaja. Ryhmän jäseniä olivat Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Jenni Helenius, Markku Jahnukainen, Jenni Kallio, Tomi Kiilakoski, Marjo Kurki, Panu Pihkala ja Otto Tähkäpää.
