Suomessa yleisimmät epäillyt korruptiotapaukset liittyvät varojen ja tietojen väärinkäyttöön liiketoiminnassa ja julkisessa hallinnossa, ilmenee Poliisiammattikorkeakoulun tilaamasta tutkimuksesta.
Tutkimus, jonka otsikko on Korruptiokriminaaliraportti Suomessa 2007–2023 (Poliisin tietoon tulleet korruptioepäilyt Suomessa 2007–2023), perustuu poliisin rikosraporttidataan ja julkaistiin keskiviikkona. Se tarjoaa pitkäaikaisen katsauksen Suomessa havaittuun korruptioon, kerrotaan virallisessa tiedotteessa.
Epäillyt korruptiotapaukset on havaittu useilla aloilla, kuten rakentamisessa, terveydenhuollossa, koulutuksessa, paikallisessa hallinnossa, turvallisuusviranomaisissa, politiikassa ja voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa. Aineistossa oli myös tapauksia, jotka liittyivät poliisin toimintaan, kuten luvaton pääsy tietoihin ja virallisten aseman väärinkäyttö henkilökohtaisiin tarkoituksiin.
Tutkimus osoitti, että poliisille ilmoitetut korruptiotapaukset Suomessa ovat pääasiassa muita korruption muotoja kuin lahjontaa.
Viimeisimmällä seuranta-ajanjaksolla, vuosina 2019–2023, kirjattiin yhteensä 741 korruptiotapausta. Näistä 13 prosenttia liittyi lahjontaan, mikä on pysynyt vakaana vuodesta 2007 lähtien.
Suurin osa tapauksista käsitti muita korruption muotoja, kuten varojen väärinkäyttöä, liiketoimintasalaisuuksien ja muiden tietojen väärinkäyttöä sekä virallisten tietojen luvattoman käytön.
“Kun keskustellaan korruptiosta, huomio kiinnittyy usein lahjontaan. Kuitenkin tutkimuksemme osoittaa, että valtaosa poliisille ilmoitetuista tapauksista liittyy muihin korruption muotoihin. Erityisesti varojen ja tietojen väärinkäyttö työelämässä erottuu aineistosta,” sanoi Vesa Muttilainen, Poliisiammattikorkeakoulun vanhempi tutkija.
Yleisimmät korruptioon liittyvät hyödyt olivat raha ja tieto. Raha oli ainoa hyöty yli kolmanneksessa tapauksista ja tieto yli neljänneksessä tapauksista. Yritykset olivat yleisimmät osapuolet tarkastelluissa tapauksissa, ja yli puolet kaikista tapauksista liittyi liiketoimintaan.
Varojen väärinkäyttö kattoi lähes kolmanneksen kaikista korruptiotapauksista. Lisäksi työntekijää, johtajaa tai muuta vastuullisessa asemassa olevaa henkilöä epäiltiin organisaation varojen tai omaisuuden käyttämisestä henkilökohtaiseen hyötyyn.
Toiseksi yleisin kategoria oli tietojen väärinkäyttö taloudellisiin tarkoituksiin, kuten liiketoimintasalaisuuksien tai asiakastietojen käyttö kilpailutoiminnassa.
Tutkimuksessa on myös lyhyet kuvaukset 156 tapauksesta, jotka on satunnaisesti valittu vuosien 2019–2023 aineistosta.
Tutkimus tunnisti myös muutoksia korruptiotapausten käsittelyssä. Vuosina 2019–2023 alle puolet kaikista tapauksista eteni syyteharkintaan, ja tämä osuus on jatkuvasti laskenut. Epäillyt olivat tyypillisesti miehiä, keski-ikäisiä, suomalaisia kansalaisia, ja he työskentelivät ammattilaisina, johtajina tai muina työntekijöinä.