Ulkoministeri Elina Valtonen. Arkistokuva: Ulkoministeriö.
Ulkoministeri Elina Valtonen totesi lauantaina, että Suomi ei aio osallistua sotilaallisiin toimiin Persianlahdella, raportoi Xinhua viitaten kansalliseen Yleisradioon Yleen.
Ylen haastattelussa Valtonen korosti, että Suomi ei lähetä varusteita alueelle, vaikka hän mainitsi, että henkilöstöupseerien osallistumista voitaisiin harkita.
”Suomi toivoo, että sotilaalliset toimet loppuvat mahdollisimman pian, ja että väkivalta siviilejä kohtaan sekä hyökkäykset siviili-infrastruktuuria vastaan loppuvat välittömästi,” hän sanoi.
Valtonen totesi, että osapuolten tulisi palata neuvottelupöytään, varoittaen, että pahimmillaan pitkäaikainen epävakaus voisi häiritä globaalia kauppaa, nostaa hintoja ja heikentää kansainvälistä turvallisuutta laajemmin.
Valtonen myös painotti, että Naton jäsenvaltiot eivät osallistu Lähi-idän konfliktiin Yhdysvaltojen rinnalla.
Hänen kommenttinsa nähtiin laajalti tarkennuksena presidentti Alexander Stubbin perjantaina julkaisemalle viestille X:ssä, jossa hän ilmoitti, että Suomi oli liittynyt useiden eurooppalaisten maiden lausuntoon, joka tukee turvallisen kulun mahdollistamista Hormuzinsalmen kautta.
Stubb kirjoitti X:ssä, että Suomi yhdessä läheisten kumppaneidensa kanssa oli liittynyt yhteiseen lausuntoon Persianlahden tilanteesta, erityisesti Hormuzinsalmesta.
Lausunnossa kehotetaan kaikkia maita kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta ja ylläpitämään kansainvälisen turvallisuuden periaatteita. Siinä todetaan myös, että osallistuvat maat ovat valmiita tukemaan asianmukaisia toimia turvallisen kulun varmistamiseksi salmen kautta.
Aikaisemmin tällä viikolla Stubb sanoi, että puolustusliittona Naton tulisi pysyä eristyksissä sodasta Iranissa.
28. helmikuuta Israel ja Yhdysvallat aloittivat yhteiset iskut Teheraniin ja useisiin muihin Iranin kaupunkeihin, tappamalla Iranin tuolloin korkeimman johtajan Ali Khamenein sekä korkeita sotilasjohtajia ja siviilejä.
Iran vastasi laukaamalla aaltoja ohjus- ja droneiskuja, jotka kohdistuivat Israeliin sekä Yhdysvaltojen tukikohtiin ja omaisuuteen Lähi-idässä, käytännössä sulkien pääsyn Hormuzinsalmelle, joka on keskeinen vesiväylä, jonka kautta kulkee noin 20 prosenttia maailman öljystä.
15. maaliskuuta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi, että hän oli ”vaatinut” useita maita, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia Lähi-idän öljystä, liittymään koalitioon, joka valvoisi aluksia Hormuzinsalmen kautta.
Useat eurooppalaiset maat ja Euroopan unioni ovat sen jälkeen ilmaisseet haluttomuutta tai suoraa vastustusta Trumpin pyyntöä kohtaan. Korostaen diplomaattisen ratkaisun tarvetta ja varoittaen lisääntyvästä alueellisesta eskalaatiosta, eurooppalaiset johtajat ovat painottaneet, että nykyinen konflikti ei saisi kehittyä Naton operaatioksi tai vetää Eurooppaa laajempaan sotaan.
