Pixabay File Photo.
Suomalainen viranomainen on julkaissut joukon kansallisia suosituksia, jotka tähtäävät digitaalisten laitteiden käytön rajoittamiseen alle 13-vuotiaiden lasten osalta.
Suositus, jonka ovat laatineet yhdessä Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), on tiukentanut älypuhelimen hankkimisen ikärajaa, joka on nyt 13 vuotta, kertoi virallinen tiedote torstaina.
Suositukset koskevat digitaalisten laitteiden käyttörajoja 0–13-vuotiaille lapsille, laitteiden suositeltua käyttöä sekä haitallisen ja hyödyllisen sisällön ominaisuuksia. Suositukset liittyvät lasten vapaa-aikaan, eivätkä ne käsittele koulutehtäviä tai -velvoitteita.
Suosituksissa todetaan, että alle kahden vuoden ikäisille lapsille ei tulisi sallia näyttöaikaa, kun taas kahdesta kymmeneen vuoteen saisi käyttää enintään yhden tunnin näyttöaikaa päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia.
Tarvittaessa aikuisten tulisi rajoittaa näyttöaikaa, sanotaan suosituksissa, ja lisäksi käytettävän sisällön on oltava lapselle sopivaa ja kehitystä tukevaa.
Esimerkiksi tämä tarkoittaa, että digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja on noudatettava, eikä lasta saa altistaa haitalliselle sisällölle.
“Aikuisten vastuulla on varmistaa digitaalinen rauha ja turvallinen lapsuus lapsille. Suositukset auttavat ja tukevat vanhempia. Sosiaalisen median rajoittamista alle 15-vuotiailta käsittelevän raportin valmistelu on käynnissä,” sanoi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, lisäten, että suositusten lisäksi tarvitaan tiukempaa sääntelyä, jotta lapset voivat kasvaa rauhassa.
Suositusten päätavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Ne auttavat myös ehkäisemään digitaalisten laitteiden ja sisältöjen käytöstä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia.
“Suositukset on laadittu tiiviissä yhteistyössä eri tahojen, kuten voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa, ja haastan nyt liikunta-, urheilu- ja nuorisosektorin mukaan suositusten toteuttamiseen. Toivon, että suositukset innostavat perheitä keskustelemaan siitä, miten lasten, nuorten ja aikuisten näyttöaika voitaisiin muuttaa liikuntaan, urheiluun, ulkoiluun ja leikkiin,” sanoi nuoriso-, urheilu- ja liikuntaministeri Mika Poutala.
Laaja osallistuminen hyvinvointipalveluiden maakunnilta, kunnilta ja muulta yhteiskunnalta on tarpeen perheiden ja lasten digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
“Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulutuksessa lapset oppivat hyvinvointi– ja turvallisuustaitoja, jotka auttavat heitä toimimaan digitaalisissa ympäristöissä. Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja peruskoulutuksen tarjoajat voivat myös tehdä yhteistyötä kotien kanssa digitaalisten suositusten toteuttamiseksi,” sanoi opetusministeri Anders Adlercreutz.
Suositukset on laadittu laajan palautteen perusteella, jota on saatu lokakuussa 2025 julkaistusta luonnoksesta. Samalla on kerätty ajatuksia ja mielipiteitä myös lapsilta.
Yli 6 000 kommenttia saatiin lokakuussa 2025 avatussa perheiden hyvinvointia ja palveluja käsittelevässä kyselyssä.
Suositusten valmistelussa on käytetty laajasti tutkimustietoa, olemassa olevia suosituksia, kansainvälisiä suosituksia ja eri alojen asiantuntemusta. Valmistelussa oli mukana 160 asiantuntijaverkosto, johon kuului julkisten viranomaisten, tutkimusorganisaatioiden, hyvinvointipalveluiden maakuntien, koulutus- ja oppilaitosten, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja yritysten asiantuntijoita.
Työ jatkuu vuonna 2026, ja suosituksia laaditaan myös 13–18-vuotiaille nuorille.
Raportti sosiaalisen median käytön rajoittamisesta alle 15-vuotiailta on myös valmistumassa nykyisen hallituksen aikana.
