Tiedosto: Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomi.
Äskettäin toteutettu kysely Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) jäsenille osoitti, että tekoälyn (AI) käyttö operatiivisissa tehtävissä on edelleen vähäistä, vaikka monet työntekijät ovat kohdanneet sitä työpaikan ulkopuolella.
SAK ehdottaa digitaalista ja tekoälystrategiaa työelämälle, joka voisi edistää tuottavuutta sekä parantaa työntekijöiden osallistumista ja oikeuksia digitaalisen muutoksen aikana, SAK totesi tiedotteessaan keskiviikkona.
Kyselyssä selvisi, että vain hieman alle neljännes (23 prosenttia) SAK:n sinipaitaisista jäsenistä ilmoitti käyttäneensä tekoälyä työssään.
Tekoälyä käytetään yleisimmin julkisella sektorilla, jossa yli kolmannes (36 prosenttia) vastaajista raportoi sen käytöstä työssään.
Selkeä enemmistö (60 prosenttia) ilmoitti käyttävänsä tekoälyä työpaikan ulkopuolella. Nuoremmat vastaajat olivat todennäköisemmin perehtyneitä tekoälyyn.
“Kolme neljästä (76 prosenttia) kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista on käyttänyt generatiivista tekoälyä, kun taas puolet (49 prosenttia) 60 vuotta täyttäneistä on tehnyt niin,” sanoi SAK:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Juha Antila.
Antila huomautti, että Suomi on selvästi jäljessä tekoälyn soveltamisessa työssä. Kolmannes (32 prosenttia) SAK:n kyselyyn vastanneista koki, että heidän omissa työtehtävissään olisi enemmän mahdollisuuksia tekoälyn käytölle. Neljännes (27 prosenttia) ei osannut sanoa, voitaisiinko tekoälyn käyttöä lisätä.
Antila korosti, että vain neljännes (23 prosenttia) niistä vastaajista, jotka olivat käyttäneet tekoälyä työssä, väitti sen parantaneen työn laatuaan, ja vain viidesosa (20 prosenttia) myönsi, että tekoälyn käyttö oli tehnyt heidän työstään mielenkiintoisempaa.
Viidennes vastaajista (21 prosenttia) ilmoitti tukevansa tekoälyn käytön lisäämistä työelämässä. Selvästi suurempi osuus (37 prosenttia) vastustaa tällaista lisäystä.
“Nämä ovat huolestuttavia havaintoja, jotka viittaavat siihen, että tekoälyn soveltamista työpaikoilla ei ole järjestetty asianmukaisesti, eikä sen mahdollistamia tuottavuushyötyjä ole saatu hyödynnettyä,” Antila sanoi.
Antila painotti työntekijöiden turvallisuuden merkitystä tekoälyn soveltamisessa, vaatimalla henkilöstön edustajien osallistumista päätöksentekoon jo suunnitteluvaiheessa.
“Nykyisin yhteiskunnassa vallitseva epävarmuus, huoli ja jopa pelko työttömyydestä ovat esteitä uusien teknologioiden potentiaalin toteuttamiselle ja rajoittavat tuottavuuden kasvua,” Antila totesi viitaten Suomen hallituksen politiikkoihin, jotka ovat heikentäneet työelämää ja sosiaalista hyvinvointia.
Kokemukset tekoälyn käytöstä työssä vaihtelevat selvästi yli 40-vuotiaiden ja nuorempien työntekijöiden välillä. Nuoremmat työntekijät käyttävät tekoälyä selvästi useammin kuin vanhemmat kollegansa ja ovat useammin havainneet, että tekoäly on helpottanut heidän työtään käytännössä.
Antila piti olennaisena parantaa vanhempien työntekijöiden digitaalisia taitoja, jotta he voivat pysyä ajan tasalla työelämän kehittyvistä vaatimuksista ja parantaa omaa työtehoaan.
SAK vaatii, että seuraavan hallituksen tulee käynnistää digitaalinen ja tekoälystrategia työelämälle viimeistään, jotta työntekijöiden osallistumista ja oikeuksia voitaisiin parantaa digitaalisen muutoksen aikana.
SAK:n jäsenille suunnatun kyselyn aineisto tekoälyn vaikutuksesta työelämään kerättiin joulukuussa 2025, ja kyselyyn vastasi 1 812 jäsentä.
