Eduskunta hyväksyi kesällä lakimuutoksen, joka siirsi valkoposkihanhet ja merimetsot riistalajeiksi. Video: Aleksi Jalava
Asikkala
Tiistaiaamu on erityinen lahtelaiselle Jani Walleniukselle. On ensimmäinen päivä, kun valkoposkihanhia saa niin sanotusti suojametsästää – tietyin ehdoin.
Wallenius on Lahden kaupunginvaltuutettu (kok) ja kertoo profiloituneensa hanhiaktiivina. Walleniuksen mukaan valkoposkihanhia on yksinkertaisesti liikaa. Wallenius kertoo, että Lahdessa valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet vaaratilanteita esimerkiksi pyöräilijöille.
Hanhenmetsästykseen Wallenius halusi osallistua heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä, 1. syyskuuta.
– Laitoin päivämäärän heti kalenteriin, kun lakimuutos meni läpi. 5.30 jo hereillä ja kahvinkeittoa termariin siinä. Kuten Uunossa sanotaan, tämä on ilon ja onnen päivä, Wallenius sanoo.
Seisoskelemme Asikkalan Viitailassa sijaitsevan pellon laidalla. Kello käy aamuyhdeksää. On rauhallista. Pieni tuulenvire sihisee puissa, heinäsirkat sirittävät kasvustossa. Järvi siintää pellon takana. Sieltä valkoposkihanhia saattaisi pellolle laskeutua, jos hyvä tuuri käy.
Wallenius kantaa haulikkoaan avattuna käsivarrellaan. Nyt odotellaan.
Kahden pellon välissä. Valkoposkihanhia on sallittua metsästää pellolla, jonka sato on korjaamatta. Sadonkorjuun jälkeen hanhia ei saa pellolle ampua. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Eduskunta hyväksyi kesällä lakimuutoksen, joka siirsi valkoposkihanhet ja merimetsot riistalajeiksi. Lakimuutos tuli voimaan tiistaina. Lajit ovat yhä rauhoitettuja.
Lakimuutos mahdollistaa kuitenkin valkoposkihanhen niin sanotun suojametsästyksen, joka tarkoittaa poikkeusta lintujen rauhoitukseen. Suojametsästyksen tulee tukea lintujen aiheuttamien vahinkojen estämistä, ja metsästyksestä on syytä keskustella viljelijän kanssa etukäteen.
Seisomme kahden pellon välissä. Toisella puolella on pelto, jonka sato on korjaamatta ja joka on tuottamassa satoa tuotantoeläinten rehuksi. Sillä puolella valkoposkihanhia on sallittua metsästää.
Toisella puolella pellon sato on jo korjattu. Vaikka valkoposkihanhia laskeutuisi korjatulle pellolle, niitä ei saisi ampua.
Lisäksi valkoposkihanhia on oltava pellolla tai sen yllä vähintään viisi.
– On tarkoitus, että lintuja jää myös eloon varoittamaan muita, jotta valkoposkihanhet eivät jatkossa palaisi pellolle, Wallenius sanoo.
Walleniukset aikovat palata pellon laidalle myös keskiviikkona, vaikka saalis jäi tiistaina saamatta. – Jossain vaiheessa tuuri kääntyy. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Termospullo napsahtaa auki, ja kuppeihin kaadetaan kahvia. Wallenius ja hänen metsästysreissulla mukana oleva isänsä, Matti Wallenius, ovat yhtä mieltä siitä, että tämä on oikeastaan metsästysretken paras puoli: kiireetön eväiden syönti keskellä luontoa.
79-vuotias Matti Wallenius on kokenut metsästäjä, eikä odota aamulta suurta saalista. Valkoposkihanhet muuttavat vasta hieman myöhemmin syksyllä, jolloin niitä näkee todennäköisesti pelloillakin enemmän.
– Mutta hyvällä tuurilla niitä voi tulla pellolle järveltä. Tämä on sellainen paikka, jonne ne tykkäävät tulla, Jani Wallenius toteaa.
Ja jos tänään ei saalista tule, Walleniukset aikovat palata pellon laidalle jo seuraavana päivänä.
– Jossain vaiheessa valkoposkihanhien tuuri kääntyy, siinä tulevat jo todennäköisyydetkin vastaan.
Metsästysretken tähtihetki: eväiden syönti keskellä luontoa ja ilman kiirettä. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Aurinko alkaa paistaa. Taivaalla lentää haukkoja, lokkeja, kurkia ja korppi. Valkoposkihanhet pysyvät piilossa.
Vaikka lakimuutos on ilahduttanut monia, se on saanut myös paljon kritiikkiä. Moni suomalainen on huolissaan siitä, että uusi laki ei rajoita valkoposkihanhen suojametsästystä pesintäaikaan, jos muut ehdot suojametsästykselle täyttyvät.
BirdLife Suomi puolestaan katsoo, ettei metsästyksellä todennäköisesti saavuteta haluttuja tavoitteita. Yhdistyksen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo Ylelle, että vaikka nykyisestä kannasta katoaisi puolet, Suomessa pysähtyisi yhä satojatuhansia valkoposkihanhia.
Walleniuksen mukaan metsästyksen avulla pyritään sekä suojelemaan yksittäisiä peltoja että vähentämään valkoposkihanhien määrää. Wallenius uskoo, että nykyisetkään toimet eivät ole riittäviä.
– Katsotaan, mitä uuden lain myötä tapahtuu. Siitä sitten opitaan, ja lakia voi säätää, Wallenius toteaa.
– Asiasta pitäisi ottaa kiinni EU:ssa, että valkoposkihanhesta tehtäisiin aito riistalaji, samalla lailla kuin kanadanhanhesta.
Tämän reissun jälkeen haulikkoja ei tarvinnut huoltaa. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Ihmettelemme perhosta, joka laskeutuu ensin Matti Walleniuksen aseen piipun päälle ja myöhemmin Jani Walleniuksen vaatteille. Kotkat kiertävät ympyrää pellon yllä. Hyttysenpuremia alkaa kertyä jalkoihin ja käsiin, yksi ehtii pistää suunpieleenkin.
Walleniukset kertovat, että jos saalista tulisi, valkoposkihanhesta tehtäisiin ruokaa. Uuden lain mukaan metsästäjä saa käyttää saalistaan ravinnoksi, mutta saalista ei saa hyödyntää kaupallisesti.
– Epäilen, että syödään vain varista tänään, Matti Wallenius tokaisee pilke silmäkulmassa.
Walleniukset poistuvat pellolta lopulta tyhjin käsin.
– Huomenna jatketaan, Jani Wallenius toteaa.
