Mikkeli
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoo IS:lle, että Suomenkin pitää nyt varautua ”erikoisempiin tapahtumiin” Venäjän suunnasta.
Puolan ja Baltian maiden johtajat ovat varoittaneet, että Venäjä suunnittelee jonkinlaista hyökkäystä, provokaatiota tai sabotaasia Baltian alueella siirtääkseen huomiota pois Ukrainasta ja heikentääkseen tukea Ukrainalle.
Liettuan tiedustelupalvelun mukaan Venäjä aikoo käyttää sotasaaliina saatuja ukrainalaisia drooneja lavastettuun hyökkäykseen.
Häkkänen sanoo, ettei Suomessakaan voida sulkea pois mahdollisuutta, että Venäjä pyrkisi tekemään jotakin eskalaatiota tai provosointia. Pyrkimyksenä olisi tukijamaiden poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen tuen heikentäminen Ukrainalle ja lisäksi Naton testaaminen.
– Joudumme olemaan hyvin tarkkaan hereillä. Venäjällä on jo kylmän sodan aikana KGB:n toimesta niin mielikuvituksellisia operaatioita järjestetty, että kaikki on mahdollista valitettavasti.
Häkkänen huomauttaa, että viimeisen puolen vuoden aikana Ukraina on oikeutetusti siirtänyt sodankäyntiään Venäjälle ja myös Suomen lähialueelle. Itäisellä Suomenlahdella on joka viikko varsin merkittäviäkin sotatoimenpiteitä. Suomen on pitänyt olla droonisodankäynnin suhteen varuillaan.
– Suomalaisten kannattaa olla rauhallisin mielin. Mutta me joudumme varautumaan näiden harhautuneiden droonien torjuntaan mutta myös erikoisempiin tapahtumiin, Häkkänen sanoo.
– Sen takia meidän tiedusteluamme ja sensoriverkkoamme, torjuntakykyämme ja valmiuttamme 24 tuntia vuorokaudessa joudutaan koko aika arvioimaan ja ylläpitämään.
False flag -operaatiosta Venäjä jäisi kiinni, vaikka se käyttäisikin ukrainalaisia komponentteja, Häkkänen sanoo.
– Se on erittäin vakava, iso kysymys, sotilasvoiman käyttö Natoa kohtaan. Ja Venäjä tietää, että se on ison kynnyksen takana.
Häkkänen huomauttaa, että vaikka Ukrainalla on haasteita ilmapuolustuksessa, niin on Venäjälläkin. Pietarin alueen ilmapuolustukseen on voimakkaat resurssit, mutta ”niinpä sinne vain menee läpi niitä”. Kuva: Pertti Hänninen
Häkkänen arvioi, että tulevasta talvesta on tulossa Ukrainalle koko sodan vaikein.
– Energiainfrastruktuurin lamaannuttaminen on nyt Venäjän pääfokus, jotta Ukrainan kyky kestää talvea käytännössä saataisiin romahdutettua kokonaan.
Häkkäsen mukaan syksystä tulee vaikea koko läntiselle tukijakoalitiolle. Ukrainaa pitää tukea sotilaallisesti, mutta myös energiainfrastruktuurin rakentamisessa talvea varten.
Ukrainalla on varsin hyvä maanpuolustuskyky ja kyky luoda painetta Venäjällä, mutta sillä on paljon muita haasteita Häkkäsen mukaan.
– Erityisesti tämä ilmapuolustus, jossa on selvästi katto auki tietyllä tavalla.
Ukrainalla on ollut vaikeuksia puolustautua esimerkiksi tämänviikkoisia Kiovan ilmaiskuja vastaan. Tiistain ja keskiviikon välisen yön iskuissa se ei esimerkiksi kyennyt torjumaan yhtään ohjusta. Venäjä taas on tehnyt ilmaiskuja ennätysmäärin juuri siksi.
Ukraina tarvitsisi kipeästi Patriot-ilmatorjuntaohjuksia.
– Amerikkalainen teollisuus on kaiken keskiössä. Ja tiettyjen eurooppalaisten Patriot-ohjusmaiden varastotasopolitiikka on keskeinen kysymys, Häkkänen sanoo.
Suomella ei Patriot-ilmatorjuntaohjuksia ole.
– Meillä on tietyissä ilmatorjuntaohjuksissa tietynlaista kyvykkyyttä, mutta emme avaa enempää, millä mekanismeilla tuemme Ukrainaa. Me olemme tehneet kokoamme suuremmin kaikki asiat, mutta emme voi etulinjan maana vaarantaa jatkuvaa valmiuttamme ilmatorjunnan puolella.
Häkkäsen mukaan suuri turvallisuuspoliittinen kysymys on nyt itseasiassa amerikkalaisen puolustusteollisuuden vauhti. Myös eurooppalaista teollisuutta halutaan kirittää, mutta amerikkalainen teollisuus pystyisi vastaamaan akuuttiin pulaan.
– Mutta siellä on paljon byrokratia ja hitautta. Pentagon, heidän puolustusministeriönsä, tekee siinä todella rajuja toimenpiteitä, joilla ne saavat nopeutettua tuotantokykyä.
Häkkänen osallistui muiden poliitikkojen kanssa Päämajasymposium-tapahtuman paneelikeskusteluun turvallisuuspolitiikasta. Kuva: Pertti Hänninen
Häkkäsellä on myös mielessä yksi asia, joka auttaisi Ukrainaa kaikkein eniten.
– Suurin Ukrainaa auttava tekijä tällä hetkellä olisi myös Iranin sodan jonkinlainen ratkaisu ja loppuminen. Koska se läntinen ohjuskapasiteetti, mikä Lähi-Itään menee, sitä tarvittaisiin myös Ukrainassa.
Esillä on pysynyt kesällä myös kysymys siitä, pitäisikö Venäjään ottaa jokin yhteys ja milloin. Presidentti Alexander Stubb sanoi 12. kesäkuuta median edessä, että Euroopan pitäisi ottaa jokin kontakti kahden kuukauden kuluessa. Se aikaraja on nyt umpeutumassa.
Häkkänen sanoo, ettei kiirehtisi asialla tässä tilanteessa. Häkkäsen mukaan pakotteilla ja Ukrainan pitkäaikaisella tuella pitäisi luoda asetelma, jossa Venäjä näkee pelkästään heikkenevänsä sodassa.
– Se asetelma odottaa vielä ehkä vähän rakentumista. Tarvitaan amerikkalaista paremmat sanktiopaketit, eurooppalaisilta vielä vahvempaa tukea, Ukrainan ilmapuolustus kuntoon ja vielä vahvempia kahdenvälisiä teollisuusyhteistyösopimuksia Ukrainan kanssa.
Sen Häkkänen kuitenkin sanoo, että eurooppalaisilla pitäisi toki olla vahvempi asema neuvottelupöydässä.
