Kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos esittää ansiotuloveron kiristämistä ja eläkemaksun alentamista vastaavalla määrällä.
Palkansaajan käteen jäävä summa ei muuttuisi, mutta valtiontalous hyötyisi noin miljardilla eurolla.
Vuornos perustelee ehdotustaan sillä, että eläkejärjestelmä on paremmissa kantimissa kuin julkinen talous.
Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiesitys ensi vuodelle on 12,9 miljardia euroa alijäämäinen.
Kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos hienosäätäisi eläke- ja veromaksuja niin, että palkansaaja ei huomaisi sitä, mutta valtiontalous kiittäisi.
Hän toteaa, että valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) budjettiesitys ensi vuodelle on 12,9 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä rahoitetaan velalla, joten pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ottaisi viimeisenä vuonnaan enemmän velkaa kuin ensimmäisessä budjetissaan vuonna 2024.
– Nyt ei ole oikea aika tiputtaa hanskoja, vaan tehdä lisäsopeutuksia, jotta hallituksen perintö valtiontalouden osalta jää nykyistä paremmaksi, Vuornos sanoo.
Ratkaisuksi Vuornos esittää palkasta lähtevien rahojen uudelleenohjausta. Käytännössä siis eläkemaksua alennettaisiin ja ansiotuloveroa kiristettäisiin vastaava määrä siten, että kokonaisuudessaan käteen jää saman verran rahaa.
– Valtiontaloutta olisi mahdollista sopeuttaa noin miljardilla eurolla ilman, että finanssipolitiikan viritys muuttuu. Se tarkoittaa, että veroja palkansaajalta kerättäisiin saman verran kuin tälläkin hetkellä, mutta rahat kerättäisiin eläkerahastojen kerryttämisen sijaan valtion budjettiin.
Lue lisää: Orpolta ja Purralta tyrmäys tutkijoille: ”Omiaan tuhoamaan luottamusta”
Vuornoksen mukaan Eläketurvakeskuksen tuoreimpien laskelmien perusteella eläkemaksuja olisi mahdollisuus laskea vastuullisesti ainakin prosenttiyksiköllä.
Hän perustelee ehdotustaan sillä, että eläkejärjestelmä on tällä hetkellä paremmissa kantimissa kuin julkinen talous. Siksi rahoja pitäisi ohjata sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan.
– Eläkemaksuja voitaisiin tuoreimpien laskelmien mukaan laskea vastuullisesti ilman, että eläkejärjestelmän kestävyys dramaattisesti heikentyy. Sen sijaan valtiontaloudessa on massiivinen epätasapaino.
Vuornos toteaa, että valtiontalouden sopeutusurakan helpottaminen eläkemaksuja alentamalla olisi perusteltua, jotta hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut koulutuksesta sosiaali- ja terveyspalveluihin voidaan turvata paremmin.