Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen kritisoi sosialidemokraattisen Kalevi Sorsa -säätiön raporttia, joka kyseenalaistaa talousennusteisiin perustuvan politiikan.
Valkosen mukaan ei ole näköpiirissä sellaista talouskasvua, joka ratkaisisi Suomen kroonisesti liian suuret julkiset menot.
Säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér arvioi, että ensi hallituskaudelta vaadittu 8–11 miljardin euron sopeutus voi kutistua lähelle nollaa.
Valkonen pitää tätä toiveajatteluna ja varoittaa rakenteellisen sopeutuksen jatkuvasta lykkäämisestä.
Kokoomuksen kansanedustaja ja velkajarrutyöryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen kritisoi Kalevi Sorsa -säätiön tämänaamuista raporttia, jonka mukaan talouspolitiikkaa ei pitäisi tehdä pieleen menevien talousennusteiden pohjalta.
Valkonen tunnistaa, että ennusteet ovat epävarmoja ja asiasta on hyvä keskustella.
– Mutta siitä on pitkä matka johtopäätökseen, että suhdannepolitiikkaa pitäisi tehdä peruutuspeilistä. Talouspolitiikan haaste on juuri se, että päätökset on tehtävä ennen kuin tulevaisuudesta on varmaa tietoa, Valkonen sanoo.
Lue lisää: Talouskasvua ei osata ennustaa Suomessa oikein – tätä se tarkoittaa
Raportin kirjoittajat esittävät ratkaisuksi muun muassa sitä, ettei taantumasta noustaessa ryhdyttäisi sopeuttamaan ennen kuin suhdanteen kääntymisestä on saatu riittävä varmuus.
Valkosen mielestä tällainen lähtökohta voi johtaa juuri siihen ongelmaan, jota suhdannepolitiikalla pitäisi ehkäistä.
– Jos taantuman päättyminen havaitaan vasta jälkikäteen ja elvytystoimet vaikuttavat vasta nousukaudella, politiikka voi pikemminkin voimistaa kuin tasata suhdanteita. Peruutuspeili on hyvä väline sen selvittämiseen, mistä olemme tulleet. Talouden ohjaamiseen tarvitaan kuitenkin myös tuulilasi, vaikka se vähän sumea olisikin, hän sanoo.
Valkonen pitää erityisen ongelmallisena, jos suhdanneargumentilla perustellaan rakenteellisen julkisen talouden tasapainottamisen jatkuvaa lykkäämistä.
Hän toteaa myös, että Suomen rakenteelliset ongelmat, kuten matala syntyvyys, alati kalliimmaksi käyvät korkomenot sekä rakenteellinen alijäämä, eivät katoa sillä, että tilastotietoja taloudesta odotellaan puoli vuotta nykyistä pidempään.
Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér totesi myös raportin yhteydessä, että ensi hallitukselta vaadittu 8–11 miljardin euron sopeutusvaatimus voi hyvin kuivua lähelle nollaa tai tuplaantua. Valkonen ei pidä sopeutustarpeen kutistumista todennäköisenä.
– Finérin heitto siitä, että vaadittu 8–11 miljardin euron sopeutusvaatimus voisi aivan hyvin kuivua nollaan, on valitettavasti toiveajattelua. Ei ole näköpiirissä sellaista talouskasvua, joka ratkaisisi Suomen kroonisesti liian suuret julkiset menot, Valkonen toteaa.
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja.
