Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra arvosteli Sdp:n ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa epämääräiseksi.
Kopra vaati Espanjan paperittomien siirtolaisten laillistamisohjelman käsittelyä EU-tasolla, sillä se toimii hänen mukaansa haitallisena vetovoimatekijänä koko Schengen-alueelle.
Kopran mukaan puolueiden hajanaiset kannat turvallisuuspolitiikassa näyttävät ulospäin heikkoudelta ja pelaavat pahantahtoisten vaikuttajien pussiin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopran mielestä Sdp:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on epämääräinen tai puuttuu kokonaan.
– Sdp:n tämmöinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on nyt hyvinkin epämääräinen ja kadoksissa. Tai sitä ei ole lainkaan, Kopra tylyttää IS:n haastattelussa.
Kopra pitää tärkeänä, että Suomesta ja Euroopasta välittyy turvallisuusasioissa yhtenäinen viesti. Hajanaiset kannat voivat näyttää ulospäin heikkoudelta.
Esimerkiksi Venäjällä seurataan tarkasti Suomen yhteiskunnallista keskustelua ja lainsäädäntöhankkeita. Keskustelusta etsitään heikkoja kohtia, joita voidaan hänen mukaansa käyttää Suomea vastaan.
– Kaikki tällainen tietenkin pelaa näiden pahantahtoisten vaikuttajien pussiin.
Kokoomuksen Jukka Kopra puhui Kotkaniemi-foorumissa rajaturvallisuudesta. Kuva: Janne Aaltonen / IS
Kopra puhui keskiviikkona Kotkaniemi-foorumissa rajaturvallisuudesta sekä Espanjan päätöksestä laillistaa satojen tuhansien maassa ilman oleskelulupaa olevien asema.
Espanjan hallitus päätti vuoden alussa menettelystä, jolla voitaisiin laillistaa vähintään puolen miljoonan paperittoman siirtolaisen asema.
– Laajat laittomien maahantulijoiden laillistamisohjelmat ovat haitallinen vetovoimatekijä, Kopra sanoi puheessaan.
Kopra kertoo torstaina haastattelussa, ettei usko tällaisen päätöksen vaikutusten jäävän vain Espanjaan. Hän vaatii, että laillistamisohjelmia käsiteltäisiin yhteisesti Euroopan unionin tasolla.
– Missään nimessä tällaisia ohjelmia ei saa olla lainkaan.
Laillistaminen voi hänen mukaansa kannustaa ihmisiä pyrkimään maahan siinä toivossa, että heidät joskus laillistettaisiin. Se antaa ihmisille ”turhan motivaation” tulla maahan, hän sanoo.
30. heinäkuuta tuhansittain ihmisiä pyrkiä rajan yli Marokosta Espanjan Ceutaan. Kuva: Europa Press
Kopran mukaan laillistamisesta maksavat hintaa kaikki Schengen-alueen maat. Hän näkee uhkana, että laillisen oleskeluluvan saaneet eivät jää Espanjaan, vaan saavat samalla mahdollisuuden liikkua alueen muihin maihin.
– Eli Espanja käyttää nyt valtaa yli muiden Schengen-maiden.
Samalla maahantulijat voivat myös ajatella, että samankaltaista laillistamista voisi tapahtua toisissakin maissa, Kopra epäilee.
Hän ei pidä laillistamista hyvänä keinona Espanjan talouden ongelmien ratkaisemiseen.
– Tämä on lähinnä absurdi keino hoitaa tällaista ongelmaa.
Kopran mukaan Espanjan pitäisi sen sijaan huolehtia, ettei maassa teetetä työtä ilman asianmukaisia papereita. Maassa tulee varmistaa riittävät resurssit, panostukset ja lainsäädäntö.
Samalla kokoomusjohtaja kuitenkin painottaa solidaarisuutta Espanjalle: sen ulkoraja on Schengen-alueen ulkoraja ja siten myös osa Suomen ulkorajaa, minkä vuoksi myös Espanjan uhkakuvat pitää ottaa vakavasti.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kertoi Espanjan siirtolaistilanteesta medialle tiistaina. Kuva: Petteri Tuohinen / HS
Sisäministeri Mari Rantasen (ps) kommentti kohahdutti, kun tämä vaati Espanjan erottamista Schengen-alueesta siirtolaistilanteen vuoksi. Kopra painottaa, että näkökulma oli Rantasen oma näkemys, ei hallituksen kanta.
– En usko, että vahinkoa syntyy, mutta tietysti jos jatkuvasti ollaan ristiriitaisia tai on hallituksen ministerillä erilaisia näkemyksiä turvallisuuspolitiikkaan ja rajaturvallisuuteen liittyvistä asioista, niin se on huono signaali ulospäin, hän sanoo.
– Kaikki tällainen tietenkin pelaa näiden pahantahtoisten vaikuttajien pussiin.
Kopran mukaan on selvää, että esimerkiksi Venäjällä seurataan tarkasti Suomen yhteiskunnallista keskustelua ja lainsäädäntöhankkeita, ja niistä etsitään heikkoja kohtia. Niitä yritetään sitten aseistaa meitä vastaan.
Sama yhtenäisyyden vaatimus koskee Kopran mukaan Suomen rajaturvallisuuslain uudistamista.
– Jos siitä taas seuraa myrskyisä keskustelu, jossa merkittävät puolueet ovat vahvasti eri mieltä, niin se ei luo yhtenäistä kuvaa Suomesta ulkomailla.
Kopran mukaan olisi hirveän tärkeä saada yhteinen ja ”absoluuttisen selvä” viesti läpi siitä, että Suomen raja pitää.
Erityisen pettynyt hän on Sdp:n toimintaan turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Kopra luettelee neljä asiaa, joissa puolueen linja on ollut hänen mielestään epäselvä.
Ensimmäisenä hän mainitsee ydinenergialain, josta Sdp aloitti Kopran mukaan sisäpoliittisen kiistelyn.
Toisena hän nostaa esiin Ottawan sopimuksen eli kansainvälisen jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen. Kopran mielestä Sdp ei ole kyennyt muodostamaan asiasta yhteistä kantaa.
– Johto sanoo yhtä ja kansanedustajat toista, Kopra kuittaa.
Kolmantena rajaturvallisuuslain kohdalla Sdp:n rivit ovat aikaisemmin hajonneet, hän muistelee. Nytkin on Kopran mukaan nähtävissä samanlaisia merkkejä.
– Ainakaan edellisellä kerralla erityisesti vasemmiston ja heidän mielestään se ei ollut mikään hyvä lakiesitys, eikä sitä tuettu varauksetta.
Neljäntenä Kopra nostaa esiin Sdp:n vastustuksen perustuslain 10 §:ään esitettyihin muutoksiin. Niillä mahdollistettaisiin vakavaan rikollisuuteen kohdistuva niin sanottu uhkaperusteinen rikostiedustelu.
Näiden kiistojen perusteella Kopra katsoo, ettei puolue ole onnistunut muodostamaan johdonmukaista turvallisuuspoliittista linjaa.