Presidentti Sauli Niinistö ehdotti Der Spiegel -lehden haastattelussa, että Euroopan pitäisi aloittaa vuoropuhelu Venäjän kanssa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb arvioi kesäkuussa, että kontakti Venäjään kannattaisi ottaa kahden kuukauden sisällä. Lausunnosta on pian kaksi kuukautta.
Venäjä-yhteyden avaamisesta on kuultu myös varovaisempia puheenvuoroja. Esimerkiksi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoo, ettei kiirehtisi asiassa.
Euroopan pitäisi aloittaa vuoropuhelu Venäjän kanssa, sanoi presidentti Sauli Niinistö saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa perjantaina.
Kyse ei ollut ensimmäisestä kerrasta, kun Niinistö puhui Venäjä-keskusteluyhteyden avaamisen puolesta Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aikana.
Niinistö esitti saman ajatuksen esimerkiksi tammikuussa MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa. Tuolloin Niinistö sanoi, että ”tuntuu kiusalliselta”, ettei Eurooppa halua puhua Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa, mutta haluaa kuitenkin aina tietää, mitä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on Putinin kanssa puhunut. Euroopan kannattaisi olla itse aktiivinen, jotta päätöksenteko ei jäisi vain suurvaltojen varaan, Niinistö perusteli.
Saman ehdotuksen Niinistö esitti jo marraskuussakin Ylen haastattelussa: Euroopan kannattaisi keskustella Venäjän kanssa niin kuin Yhdysvaltojenkin.
Niinistö on puhunut keskusteluyhteyden avaamisesta Venäjän kanssa aiemminkin. Kuva: Jussi Partanen
Niinistö ei ole ainoa, joka on lausunut Venäjä-vuoropuhelun avaamisesta.
Saman asian puolesta puhui myös tasavallan presidentti Alexander Stubb Kultaranta-keskusteluissa kesäkuussa.
Myös Stubb on nostanut asian esiin aiemminkin. Marraskuussa Stubb otti tuoreeltaan kantaa presidentti Niinistön tuolloiseen avaukseen sanomalla Ylelle, että keskusteluyhteys Venäjän kanssa avataan ”varmasti jossain yhteydessä, jossain vaiheessa”. Kaikki Venäjän kanssa käytävä keskustelu tulee kuitenkin käydä ”koordinoidusti”, Stubb korosti tuolloin.
Kesäkuussa Kultarannassa Stubbin lausunnossa oli kuitenkin yksi keskeinen ero aiempaan: aikataulu.
– Itse arvioisin, että jos ei nyt seuraavien viikkojen aikana, seuraavien kahden kuukauden aikana jonkinnäköinen kontakti kannattaa ottaa, Stubb sanoi.
Stubb puhui kesäkuussa ”seuraavasta kahdesta kuukaudesta”. Kuva: Juri Rings / HS
Jos yhteydenotto Venäjään ei tietyllä aikataululla tahdo onnistua koko EU:n tasolla, pitäisi ”löytää jonkinnäköinen ryhmittymä”, Stubb pohti. Käytännössä ryhmittymä voisi koostua niin sanotuista E3-maista eli Ranskasta, Saksasta ja Britanniasta, mahdollisesti mukanaan vielä Italia ja Puola, presidentti jatkoi.
– Jossain vaiheessa nämä yhteydet pitää avata, sekä Eurooppa-tasolla että Suomen tasolla kahdenvälisesti, Stubb lausui.
Mahdollisina niminä Euroopan edustajaksi Venäjä-keskusteluihin on julkisuudessa nostettu esiin myös Stubb ja Niinistö.
Stubb puhui ”seuraavasta kahdesta kuukaudesta” 12. kesäkuuta – siis lähes kaksi kuukautta sitten.
Toistaiseksi Euroopan maista Venäjälle suuntautuneista kontakteista ei kuitenkaan ainakaan julkisuudessa ole viitteitä.
Vielä ei tiedetä, kuka Euroopasta käytännössä Putinin tai hänen hallintonsa edustajien kanssa keskustelisi. Kuva: Russian President Official Apa/APA Images via ZUMA Press Wire
Myös varovaisempia lausuntoja on kuultu. Vastikään aihetta kommentoi Ilta-Sanomille puolustusministeri Antti Häkkänen (kok).
Hän sanoi, ettei kiirehtisi asiassa, vaikka Stubbin kesäkuinen aikamääre on umpeutumassa. Keskusteluyhteyden avaamiseksi täytyy ensin pakotteilla ja Ukrainan pitkäaikaisella tuella luoda asetelma, jossa Venäjä näkee pelkästään heikkenevänsä sodassa.
– Se asetelma odottaa vielä ehkä vähän rakentumista, Häkkänen arvioi.
Hänen mukaansa tarvitaan vielä parempia pakotteita ja eurooppalaisilta vahvempaa tukea Ukrainalle.
Häkkänenkin kuitenkin sanoi, että eurooppalaisilla pitäisi olla vahvempi asema neuvottelupöydässä.
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ovat puhuneet Venäjä-yhteyden avaamisesta varovaisemmin sanakääntein.
Presidentti Niinistön ehdotusta Ilta-Sanomille tuoreeltaan lauantaina kommentoinut ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) oli Niinistön kanssa samaa mieltä siitä, että Eurooppa voisi olla paremmin edustettuna Ukrainan sodan lopettamisessa ja vuoropuhelussa Venäjän kanssa.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) puolestaan yhtyi Niinistön näkemykseen siitä, että Euroopan tulee ensin kasvattaa oman puolustuksensa vahvuutta. Keskusteluyhteys Venäjään voidaan avata tämän jälkeen, Autto katsoi.
Niinistö korosti hiljattaisessa Spiegel-haastattelussaan, että Euroopan tarvitsee ”saavuttaa kauhun tasapaino” suhteessa Venäjään ”varmistamalla, että myös me voimme aiheuttaa merkittävää vahinkoa hybridisodankäynnissä”.