Kansanedustaja Jarno Limnell (kok) kehuu presidentti Sauli Niinistön avausta ”kauhun tasapainosta”.
– Mielestäni Niinistön argumentti, että meillä pitää olla kykyä osoittaa Venäjälle jo etukäteen, että hybriditoiminnalla on hintansa, on erittäin hyvä ulostulo, Limnell sanoo.
Niinistö sanoi saksalaisen Der Spiegel -lehden haastattelussa, että nyt pitäisi varmistaa, että myös me pystymme aiheuttamaan hybridisodassa suurta vahinkoa, eli luoda vastaavanlainen kauhun tasapaino kuin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä oli ydinaseista 1950-luvulla.
– Mielestäni kaiken ydin on siinä, että kun Venäjän puolella mietitään erilaisia hybriditoimia – on se sitten informaatiovaikuttamista, drooneja, merikaapeleita, mitä vaan –, niin he tietävät, että teoilla on seurauksensa. Eli ei niin, että niitä vain poliittisesti paheksutaan ja vastatoimet jäävät tekemättä, Limnell sanoo.
Limnellin mielestä isoin haaste ei ole se, etteikö kykyä iskeä takaisin olisi.
– Yksi vastakeino voisi olla erilaiset hyökkäykselliset kyberoperaatiot Venäjälle. Kyllähän Euroopasta, länsimaailmasta tällaista kyvykkyyttä löytyy. Oleellista on, onko meillä riittävästi poliittista päättäväisyyttä vastatoimien käyttämiseen. Sitähän Venäjä seuraa, kun välillä harhautuu drooneja ja tapahtuu erilaisia asioita, miten yhteiskunnat ja etenkin poliittiset päätöksentekijät näihin reagoivat.
Oleellista on, onko meillä riittävästi poliittista päättäväisyyttä vastatoimien käyttämiseen.
Kansanedustaja Jarno Limnell toimi Aalto-yliopistossa kyberturvallisuuden työelämäprofessorina ennen valintaansa eduskuntaan. Kuva: Vesa Moilanen / IS
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen mielestä periaatteessa kauhun tasapainon pitäisi olla niin kuin presidentti Niinistö sanoo.
– Kaikki talouspakotteet ja muut sanktiot ovat meidän vastatoimia Venäjän toimintaan. Ne me osaamme. Mutta mitä muuta voisi olla, niin hirveän monta kertaa olen kuullut jonkun sanovan, että meidän pitäisi iskeä kyberiskulla Moskovaan, Savolainen sanoo.
Hänen mukaansa kyberiskulla mikä tahansa järjestelmä voitaisiin laittaa nurin, eikä se silloin toimisi.
– Ne voivat olla infrastruktuuria, energiajärjestelmiä, pankkijärjestelmiä, maksujärjestelmiä, terveydenhuoltoa. Kuka haluaisi, että me iskemme moskovalaisen sairaalaan? Ei kukaan.
Savolaisen mukaan silloin kun Suomessa ei ole sotatila, tahallisiin iskuihin, jotka vahingoittavat ihmisiä toisessa maassa, ei ole oikeudellista valtuutusta.
– Jos tehdään hypoteettinen oletus, että joku hurja virkamies tai sotilas keksisi, että isketään kyberhyökkäyksellä Moskovaan, niin jos selviäisi kuka sen teki ja kuka käski, niin periaatteessa venäläiset pystyisivät haastamaan ihmisen oikeuteen meidän tuomioistuimessa. Sieltä tulisi rikoskanne ja vahingonkorvausvaade, ja loppuelämä menisi siinä ruljanssissa ihmisellä, joka tämän rohkean päätöksen teki.
Myös Niinistö viittasi Der Spiegelin haastattelussa oikeudellisiin rajoitteisiin. Hänen mukaansa Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA ja Britannian tiedustelupalvelut kykenevät asioihin, joita ”meidän mannermainen oikeusperinteemme ei luultavasti salli”.
Kuka haluaisi, että me iskemme moskovalaisen sairaalaan? Ei kukaan.
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen mukaan kyberisku Moskovaan voisi olla raskaat oikeudelliset seuraukset. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Limnellin mielestä mielenkiintoisin jatkokysymys Niinistön ulostuloon on, mitä uskottavan pelotteen rakentaminen käytännössä tarkoittaisi, eli miten Venäjän hybridivaikuttamiseen vastattaisiin.
– Hybriditoimethan voivat olla oikeastaan ihan mitä vaan: kaikki, millä tuotetaan epävarmuutta, epäjärjestystä, epäluottamusta yhteiskuntiin. Hybridivaikuttamisessa on mielikuvitus rajana.
Limnellin mielestä ei olisi viisasta turvallisuuspolitiikkaa kertoa etukäteen varsinkaan julkisesti, millaisia vastatoimia mihinkin hybridivaikuttamisen keinoihin oltaisiin valmiita soveltamaan.
– Hybridipelotteen pitää nimenomaan perustua epävarmuuteen vastatoimien muodosta.
Limnellin mukaan parhaillaan valmistellaan kyberdoktriinia, jonka hän toivoo valmistuvan vielä tällä vaalikaudella. Siinä määritellään millä tavalla, missä olosuhteissa ja millaisella päätöksenteolla kybervaikuttamista voidaan Suomen rajojen ulkopuolelle tehdä.
Limnellin mukaan Suomella on laaja valikoima laillisia vastatoimia, joita voidaan soveltaa Venäjän hybridi-iskuihin. Hänen mukaansa lainsäädännössä on kuitenkin vielä kohtia, joita täytyy tarkastella, ettei lainsäädäntö muodostu esteeksi.
Savolaisen mielestä parasta vastalääkettä Venäjälle ja Suomen turvallisuuden takaamista on Suomen sotilaallisen pelotteen maksimoiminen.
Hänen mielestään Naton puolustusmenojen nostaminen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä on ”ehdottomasti oikein ja erittäin tärkeää nyt vaarallisessa tilanteessa”.
– Venäjä kunnioittaa voimaa.