Alisa Vainio juhli voittoaan vasta aivan maaliviivalla. AFP/LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Lappeenrantalainen juoksija teki haastavalla EM-maratonilla kilpailuennätyksen ja liittyi suomalaisten maratonmestarien joukkoon.
Suomen kestävyysjuoksun kirkkaimpana tähtenä tunnettu Alisa Vainio vaikutti maallikon silmissä hieman jännittyneeltä kävellessään sunnuntaiaamuna kilpailukumppaniensa kanssa Birminghamin Victoria-aukiolle maratonin lähtöalueelle. Lappeenrantalaisjuoksija on kertonut tuntevansa kilpailuissa aina jännitystä, mutta se kuulemma häviää heti, kun juokseminen alkaa.
– Hyvä Alisa! Älä luovuta, kuului äänekkään suomalaisfanin kannustus elokuisessa aamun viileydessä.
Lähtölaukauksen jälkeen Birminghamin kaduilla nähtiin uskomaton ja merkittävä suomalainen urheilusuoritus. Vainio juoksi ensimmäisenä suomalaisnaisena maratonin Euroopan mestariksi ja osoitti kilpailussa ylivoimaista hallintaa. Hän pääsi muilta karkuun heti startin jälkeen.
Vainio kellotti upean ajan, kilpailuennätyksen 2.22.26, vaikka juokseminen Birminghamin haastavalla katuradalla herätti ennakkoon epäilyksiä. EM-maratonreitillä oli yhteensä 670 metriä nousua.
Hopealle sijoittunut Unkarin Lili Anna Vindics-Toth saapui maaliin neljä minuuttia ja 55 sekuntia Vainion jälkeen. Voittomarginaali on historian suurin naisten EM-maratonilla.
– Tuntui todella vahvalta ja hyvältä. Lähdin liikkeelle hyvin rennosti ja katsoin, lähteekö kukaan mukaan. Tiesin, että mitä vauhdikkaampi kilpailu, sitä parempi minulle. Toteutin tätä ja pysyin ajatuksessa koko matkan, hyvävoimaisena maaliin saapunut Vainio kertoi.
Vielä ennakkotilaisuudessa Vainio ajatteli, että muiden juoksijoiden kanssa kilpaileminen voisi sopia hänelle hyvin.
– En ajatellut muita enää missään vaiheessa. Keskityin siihen, että nousen mäet rennosti ja rullaan alamäet alas siten, että se tuntuu hyvältä.
28-vuotias suomalaiskärki kasvatti eroaan muihin tasaisesti koko matkan ajan.
– Alku oli todella helppo. Jalkojen lihakset olivat tuossa kaikkein kovimmalla. Viimeisellä kierroksella etureisi alkoi hieman kiristää, enkä pystynyt loppua tulemaan ihan yhtä kovaa. Sille ei vissiin ollut tarvettakaan, hän sanoi.
Kuudes EM-voittaja
Vainiosta tuli kaikkien aikojen kuudes suomalainen maratonin Euroopan mestari. Hän saavutti maratonin EM-mitalin ensimmäisenä suomalaisnaisena.
Maratonin suomalaisen kultaperinteen alkupään muodostavat Hannes Kolehmaisen ja Albin Stenroosin olympiavoitot vuosilta 1920 ja 1924.
– Tämä mestaruus tuntuu todella hienolta, Vainio totesi ytimekkäästi.
Vainio nousi suomalaiskansan tietoisuuteen jo yli kymmenen vuotta sitten lupaavana juniorijuoksijana, mutta lappeenrantalaisen nousu maratonin maailman huipulle on ollut pitkän ja kärsivällisen työn tulosta.
Viime vuoden alussa vaikeista terveysongelmista kärsinyt juoksija teki läpimurtonsa maailman eliittiin viime syyskuussa, kun hän oli Tokion MM-maratonilla viides.
– Kyllä tämä on ollut aika pitkä matka, ja koen, että minun tieni on vielä kesken. En oikein osaa edes pukea sanoiksi tätä. Ihan valtavasti on tehty töitä, päivästä toiseen, Vainio totesi.
Etunimi asfaltissa
Vainion ja hänen valmentajansa Jarmo Viskarin valmistelutyö EM-Birminghamia varten oli onnistunut suoritus. Kaakkois-Suomen kaksikko teki arvokilpailua varten mäkiharjoituksia Saimaan ylittävällä Luukkaansalmen sillalla Lappeenrannassa.
Suomalaisjuoksija oli iloinen siitä, kuinka paljon suomalaisyleisöä oli saapunut Birminghamin kaduille seuraamaan kultakisaa.
– Joku oli kirjoittanut asfalttiin minun nimeni. Huomasin sen joka kierroksella, ja olin vain, että oho, Vainio hymyili.
Euroopan mestari sai maaliintulonsa jälkeen heti puhelun presidentti Alexander Stubbilta.
– Kuulin häntä hieman huonosti, mutta hän sanoi, että (juoksu) näytti vahvalta. Sanoin, että niin se tuntuikin. Tuntui todella hienolta ja arvostettavalta, että hän soitti, Vainio kertoi.
"Sie roikelsit upeesti"
Reilut viisi tuntia maaliintulonsa ja sen jälkeisen pitkän mediapyörityksen jälkeen Vainio oli kakkukahvijuhlan keskipisteenä Suomen joukkueen hotellilla.
Kahvipöydän kakkuihin oli kirjoitettu teksti "Sie roikelsit upeesti", ja tekstin oli päättänyt Suomen joukkueen edellinen mitalisti Wilma Heltelä.
Vainio kertoi roikeltaneensa viimeksi sunnuntain kilpailussa. Hänen mukaansa roikeltaminen on ainakin Lappeenrannassa juoksijoiden ja lenkkeilijöiden keskuudessa käytetty termi.
– En tarkalleen tiedä, mistä se on lähtenyt, mutta Lappeenrannassa se on elänyt aika paljon. Se on juoksemista. Se voi olla päivästä riippuen lentävää, liitävää, raskasta, raastavaa, ihan mitä tahansa. Se on vain roikellusta, Vainio kommentoi kakun äärellä.
Hän kertoi heränneensä kisapäivänä kello 1.30, mutta iltakahdeksalta alkaneet unet takasivat hyvän levon ennen vaativaa kilpailua.
Vainio sai jakaa mestaruushetken Birminghamiin matkanneiden perheenjäsentensä kanssa. Kilpailua ja kahvitilaisuutta oli todistamassa paikan päällä myös nelinkertainen olympiavoittajajuoksija Lasse Virén.
Vainio kertoi nauttineensa kisaviikolla runsaasti sokeria, mutta miten Vainio aikoo juhlia saavutustaan seuraavina päivinä?
– Ehkä sokerikoukku voi vielä pari päivää jatkua, mutta sitten vähitellen yritän päästä siitä eroon. Kyllä mie varmaan haluan myös rauhoittua ja ottaa itselleni aikaa.
Juttua korjattu kello 20.36: Alisa Vainion voittokakuissa luki teksti "Sie roikelsit upeesti", ei "Sie roikelsit hienosti".