Alisa Vainio saavutti sen, mihin viimeksi pystyivät Arto Bryggare ja Juha Tiainen.

Alisa Vainio saavutti sen, mihin viimeksi pystyivät Arto Bryggare ja Juha Tiainen. 1

EM-kultaa naisten maratonilla saavuttanut Alisa Vainio nauttii kakkukahveista Suomen joukkueen hotellissa Birminghamissa sunnuntaina. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA

Lappeenrannan Urheilu-Miesten toiminnanjohtaja Janne Vehmaa on iloinen seuran ensimmäisestä aikuisten arvokilpailumitalista sitten 1980-luvun.

Kestävyysjuoksun arvokilpailumitalit ovat Suomessa harvinaisia, mutta maratoonari Alisa Vainion sunnuntaina saavuttama Euroopan mestaruus on vieläkin harvinaisempaa hänen edustamalleen seuralle Lappeenrannan Urheilu-Miehille.

– Se on merkittävä saavutus seuralle ja sen jäsenille, että meillä on tällaisia huippu-urheilijoita, LUM:n toiminnanjohtaja Janne Vehmaa kuvaili puhelimitse STT:lle.

– Nuorten arvokilpailumitaleja on kertynyt vuosien varrella, mutta edelliset aikuisten arvokilpailumitalistit ovat Arto Bryggare ja Juha Tiainen. Siitä on kulunut pitkä aika.

Tiainen voitti moukarinheiton olympiakultaa vuonna 1984 Los Angelesissa, ja Bryggare saavutti 110 metrin aitajuoksussa pronssia. Bryggare ylsi myös EM-hopealle Stuttgartissa 1986, mutta sen jälkeen LUM:n urheilijoiden menestystä aikuisten arvokilpailuissa piti odottaa neljä vuosikymmentä.

– On hienoa, että Alisa onnistui. Viimeiset pari vuotta ovat olleet todella hyviä, joten tämä ei tullut yllätyksenä, Vehmaa totesi.

Pikkutytöstä voittajaksi

Vainio teki kansallisen läpimurtonsa vuonna 2015, mutta Vehmaa muistaa urheilijalupauksen jo aiemmista vuosista.

– Ehkä ensimmäinen muisto on urheilutalon suoralta, kun hän oli 14–15-vuotias ja juoksi talvella vetoja. Alisa oli vielä melko nuori.

Vainion kansainvälinen läpimurto tapahtui viime vuonna, kun hän sijoittui viidenneksi MM-kilpailujen maratonilla ja oli paras eurooppalainen. Tämän jälkeen Vainio teki kolme maratonin naisten Suomen ennätystä ja lähti suosikkina Birminghamin EM-maratonille.

Vainio, 28, pääsi heti alussa karkuun ja eteni soolojuoksulla Euroopan mestariksi.

– Meillä oli uskoa ja luottamusta, mutta maratonilla on kyse todella pitkästä suorituksesta. Kaikki on mahdollista. Lisäksi reitti oli hieman erikoinen. Pientä epävarmuutta oli, mutta urheilussa mikään ei saa olla etukäteen täysin varmaa. Muutenhan urheilun viehätys katoaisi, Vehmaa sanoi.

Lauantaina viivalla vai ei?

Vehmaa ei tee nopeita johtopäätöksiä siitä, onko Vainion menestys vaikuttanut esimerkiksi LUM:n juoksu- tai yleisurheilukoulujen osallistujamääriin. Kestävyysjuoksu voi hyvin Lappeenrannassa, ja Vainion ympärillä on vilskettä juoksuyhteisössä.

– Siellä on juoksijoita eri tasoilla. Alisa myös valmentaa juoksukoulussa. Hänen läsnäolonsa varmasti vaikuttaa merkittävästi, Vehmaa kuvaili esimerkin voimaa.

Vainiolla on ollut kysyntää Euroopan mestaruuden jälkeen. Lento Suomeen oli maanantaina. Toiminnanjohtaja Vehmaa ei vielä aamupäivällä tiennyt, miten seura aikoo muistaa tähteään.

– Kaupungin kanssa pyrimme varmasti yhdessä järjestämään juhlat. Tehdään se kunnolla, Vehmaa visioi.

– Lauantaina on Lappeenranta Half -juoksutapahtuma satamassa. Alisa on ollut mukana molemmilla aiemmilla kerroilla, mutta vielä ei tiedetä, mitä hän nyt aikoo. Juokseeko vai seuraako katsomosta? Alisa on yllättävän kestävä, toiminnanjohtaja naurahti eikä sulkenut pois osallistumismahdollisuutta.

– Tuo tapahtuma voisi olla yksi tilaisuus järjestää juhlat, mutta katsotaan nyt.

Myöhemmin maanantaina Lappeenrannan kaupunki ilmoitti järjestävänsä kansanjuhlan Vainion kunniaksi. Juhlan ajankohta ja paikka vahvistuvat myöhemmin.

Saatat pitää myös näistä