Topi Parviainen nosti esiin kiistanalaisen termin Birminghamin EM-kilpailuissa urheilusuoritustensa jälkeisissä haastatteluissa. AFP/LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja korosti EM-kisojen alla keskustelun tärkeyttä, joten STT päätti kysyä suomalaisilta urheilijoilta heidän mielipiteitään asiasta.
Suomalaisen penkkiurheilun kotisohvalla on vuosien saatossa yleistynyt termi, joka herättää urheilijoissa voimakkaita tunteita ja saa SUL:n puheenjohtajan kirjoittamaan noin 8 000 merkkiä blogikirjoitusta ennen arvokilpailujen alkua.
Kyse on tietenkin termistä kisaturisti. Urheilutapahtumissa on olemassa myös todellisia kisaturisteja, mutta toisaalta sanaa käytetään kuvaamaan urheilijoita, jotka vaikuttavat olevan kilpailuissa vain ”turistireissulla”, osallistuen kisaan ilman mahdollisuutta menestykseen.
Yleisen käsityksen mukaan turistipuhe on yleisintä erityisesti yleisurheilun arvokilpailuissa ja ehkä laajemmin kesäolympialaisten yhteydessä. Hiihtokilpailuissa, voimistelussa, kamppailulajeissa tai joukkuepeleissä, kuten jääkiekossa ja jalkapallossa, kisaturisteista puhutaan harvemmin tai ei lainkaan.
Suomen yleisurheilujoukkueesta ainakin keihäänheittäjä Topi Parviainen ja kävelijä Enni Nurmi toivat termin esiin Birminghamin EM-kilpailuissa urheilusuoritustensa jälkeen.
– En ainakaan ole kisaturisti ja karsiutuja, Parviainen totesi päästyään arvokisadebyytissään finaaliin.
– Olin täysin varma, että minut leimataan kisaturistiksi. Nyt todistin, etten ole. Sain SUL:n minimirajan täytettyä, mistä minua oli kritisoitu, Nurmi iloitsi puolimaratonkävelynsä jälkeen.
SUL:n puheenjohtaja Riikka Pakarinen muistutti elokuun alun blogikirjoituksessaan, ettei Suomen EM-joukkueessa ole jaettu arvokisapaikkoja urheilijoille lahjana tai ”hyvän tahdon eleenä”.
– Jokainen on täyttänyt Euroopan yleisurheiluliiton asettamat valintakriteerit joko tulosrajan tai rankingjärjestelmän kautta, ja lisäksi Suomen Urheiluliiton oman minimitulosrajan tai antanut muun vastaavan kuntoisuusnäytön, Pakarinen kirjoitti.
Suuret urheilijamäärät puhuttavat
Yleisurheilun osalta ”turistikeskustelu” liittyy vahvasti Suomen arvokisajoukkueiden kokoon. Yleisurheilun arvokilpailujen urheilijapaikat on jaettu jo useiden vuosien ajan tulosrajojen lisäksi rankingjärjestelmän kautta, mikä on kasvattanut Suomen arvokisajoukkueiden kokoa.
Suomi valitsi Birminghamin EM-kisoihin 65 urheilijaa ja seitsemän varaurheilijaa, mikä tekee siitä kisojen seitsemänneksi suurimman joukkueen. Joukkue olisi voinut menestyä kolmen mitalin ulkopuolella paremmin ja laajemmalla tasolla, mutta menestyspuhe on jo itsessään eri keskustelun aihe.
Pakarinen muistutti, ettei yksittäistä EM-kilpailua voi pitää mittarina sille, onko paikka arvokisajoukkueessa ansaittu. Hän käsitteli kirjoituksessaan myös talouspuolta ja kumosi muun muassa väitteen siitä, että urheilijoiden arvokisamatkoja kustannettaisiin ”veronmaksajien rahoilla”.
– Arvokisakokemus on usein osa paljon pidempää urheilijan kehityspolkua ja toisaalta: ilman mahdollisuutta ei voi myöskään tulla onnistumista. Vain kilpailuun osallistujat voivat menestyä, Pakarinen kirjoitti.
"Romukoppaan"
Pakarinen peräänkuulutti blogikirjoituksensa otsikossa keskustelua, joten STT päätti kysyä asiasta muutamilta Suomen EM-joukkueen urheilijoilta.
Vastaukset olivat odotettavissa. Kysymys herätti monissa urheilijoissa tietynlaista huvittuneisuutta, mutta kävi ilmi, ettei termi kisaturisti kuulu urheilijoiden omaan sanastoon.
Aituriuransa pian lopettava Lotta Harala kuvaili termiä puistattavaksi ja ärsyttäväksi.
– Se voitaisiin heittää romukoppaan. Se on äärimmäisen harhaanjohtava, alentava ja kertoo eniten sanojan ymmärtämättömyydestä. Jokainen, joka on tänne paikkansa ansainnut, on kovan tason urheilija, ja jokainen täällä tekee kaikkensa suoriutuakseen parhaalla mahdollisella tasolla, Harala totesi.
Korkeushyppääjä Daniel Kosonen tuhahti ja kertoi, ettei kyseinen termi merkitse hänelle ”yhtään mitään”. Hänen mielestään suuri urheilijamäärä ja tiivis joukkuehenki ovat Suomen yleisurheilumaajoukkueen vahvuuksia.
– Meillä on joukkueessa yli 60 reittiä kisoihin arvokisaurheilijaksi. Se, että pääsee puhumaan ja tutustumaan eri ihmisten kanssa, on todella hienoa. Uskon, että se auttaa jokaista täällä eteenpäin kisoissa, mutta myös tulevaisuudessa, Kosonen sanoi.
Naisten puolimaratonkävelyssä 27:nneksi sijoittunut Enni Nurmi lähetti kilpailunsa jälkeen terveisensä ”turistihuutelijoille”. Hän kertoi, että hänen kanssaan voi tulla kokeilemaan kävelemistä tai juoksemista.
Nurmi hävisi EM-kisassaan voittajalle lähes 14 minuutilla. Kilpailun jälkeen hän arvioi, että pystyisi kävelemään Cooperin testissä 2 800 metriä.