Vuosittain yhtä legendaarinen lähtökuva Jukolan viestistä. Otsalamppujen tarve on suurimmillaan ensimmäisillä osuuksilla – toki tämä vaihtelee sen mukaan, missä päin Suomea suunnistusta järjestetään. Markku Heikkilä/Alamy Live News
Stora Tuna, Halden SK vai Tampereen Pyrintö? Voittajan arvaaminen on vain pintapuolinen osa Jukolan viestiä, joka järjestetään tulevana viikonloppuna Kotkassa. Maailman suurin viestisuunnistuskilpailu on samalla valtava liikuntatapahtuma, joka houkuttelee monenlaisia osallistujia kesäyöksi metsään.
Tason ja tavoitteiden moninaisuus näkyy tuhansien joukkueiden nimiluettelossa. Ilmoittautumisen yhteydessä ei epäröidä käyttää huumoria, joka kumpuaa suunnistustaustan vähäisyydestä, sanaleikeistä tai sisäpiirivitseistä. Joka tapauksessa joukkueiden nimet tarjoavat hulvattoman lukukokemuksen.
Olemme koonneet kymmenen joukkueen nimeä, jotka saavat suupielet väkisinkin hymyyn. Joukkueet osallistuvat Jukolan ja Venlojen viesteihin (juttu jatkuu yhden joukkueen haastattelulla listan jälkeen).
AC Harharetki
Mihinä moon (toim. huom. = missä minä olen)
ÄHPM! – Älä hitossa peesaa meitä!
#äläkääjättäkö (toim. huom. kakkosjoukkuekin löytyy!)
Jouluksi kotiin
Haaskannäköset
Tästä on joku muuki menny
Emittimet
Hillittömät paahtajat ry.
Aina Vaihtuu Yksi
ÄHPM eli Älä hitossa peesaa meitä! on ollut mukana Jukolan viesteissä kymmenisen vuotta. Kuvassa vasemmalta Anniina Vattulainen-Erkkilä, Jarmo Louhelainen, Antti Tapiola, Heli Mikkola ja Tapani Mikkola. Anniina Vattulainen-Erkkilän arkisto
Siitä on kulunut noin kymmenen vuotta, kun Anniina Vattulainen-Erkkilä toteutti pitkään odotetun haaveensa ja pääsi Jukolaan Joensuun maastoihin. Yksin seitsenosuuksista viestiä ei voi juosta, vaikka kunto olisi kuinka hyvä. Ympärille löytyi sopiva ystäväporukka, joista osa oli suunnistanut jo lapsena, osa oli löytänyt lajin aikuisena.
Vattulainen-Erkkilä muistelee, että joukkuekaveri Tapani Mikkola keksi iskevän nimen.
– Luulen, että se tuli siitä, että meitä saattaa olla hyödyllistä peesata tai sitten ei! Ehdotus hyväksyttiin nopeasti.
– Ensimmäiseksi vuodeksi teetimme jopa selkälappuset. Se oli varoitus muille kilpailijoille, Vattulainen-Erkkilä nauraa.
Suunnistuskärpänen puraisi niin voimakkaasti, että vain vuoden 2021 Jukolan viesti Rovaniemellä on jäänyt väliin. Lauantaina mennään taas.
– Olemme alun perin polkujuoksijaporukka, joka on hitsautunut yhteen. Rogaining on pääjuttumme suunnistuksessa, mutta se toimii hyvin myös Jukolan yössä.
Rogaining on joukkuelaji, jossa aluksi suunnitellaan, mitkä rastit kannattaa etsiä missäkin järjestyksessä. Rastit saa kiertää vapaavalintaisessa järjestyksessä. Tavoitteena on kerätä määräajassa mahdollisimman monta pistettä. Eri rasteista saa eri määrän pisteitä, mikä vaikeuttaa reitin suunnittelua.
Heli ja Tapani Mikkola Jukolan viestissä kymmenisen vuotta sitten. Kokoonpanolla oli käytössä selkälappuset, joissa luki suorasukaiset ohjeet muille kilpailijoille: kannattaa olla peesaamatta. Anniina Vattulainen-Erkkilän arkisto
Jukolan yössä voi tapahtua mitä tahansa, mikä näkyy myös joukkueiden nimissä. "Team Pohjekramppi, Hapenpuutteessa maaliin, Kukakantaapoismetsästä…"
Millaisia sattumuksia ÄHPM, jonka runko on pääkaupunkiseudulta, on kohdannut?
– Pummeja on historiassa ollut enemmän tai vähemmän. Yksi joukkuekaveri eksyi kerran täysin tuntemattomaan paikkaan eikä enää tiennyt, miten sinne oli päätynyt. Jonkinlaisella sinnikkyydellä hän onnistui löytämään itsensä takaisin kartalle. Kerran Emit (rastileimasin) jäi vessaan matkan varrelle. Se käytiin hakemassa, jotta rata saatiin suoritettua kunnialla loppuun asti.
Vattulainen-Erkkilä kertoo myös peesaamiseen liittyvän tositarinan.
– Viime vuonna joukkueemme ankkuria peesasi yksi henkilö. He kiersivät yhdessä molemmat hajonnat, Vattulainen-Erkkilä nauraa.
Mikä on parasta Jukolan viestissä? Kokonaisuus, voisi kiteyttää Vattulainen-Erkkilän vastauksen.
– Parasta ehdottomasti ovat porukka ja Jukolan yhteishenki. Se yön tunnelma, metsä yön pimeinä tunteina, kaikki tuoksuvat suopursut ja kun aurinko nousee horisontista… hän fiilistelee.
