Hiihtomaajoukkueen uusi päävalmentaja Matias Strandvall on saavuttanut maastohiihdon huipentuman urheilijana, edustaen Suomea Vancouverin olympialaisissa 2010 sekä kuudesti MM-kilpailuissa. OUTI JÄRVELÄ / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Ulkomaiset vaikutteet ovat tuttuja Strandvallille, joka koki Magnar Dalenin aikakauden urheilijana ja kuuluu nyt Joakim Abrahamssonin johtamaan hiihtomaajoukkueen valmennustiimiin.
Matias Strandvall on aina pyrkinyt huipulle. Hän saavutti maastohiihdon huipun urheilijana ja edusti Suomea Vancouverin olympialaisissa 2010 sekä kuudesti MM-kilpailuissa.
Nyt 41-vuotias Strandvall aloittaa valmentajana ruotsalaisen Joakim Abrahamssonin ohjauksessa Suomen maajoukkueessa.
– Olen tiennyt, että haluan jossain vaiheessa siirtyä valmentajauraani korkeimmalle tasolle ja huippu-urheiluun. En ajatellut, että tämä mahdollisuus tulisi näin pian, Strandvall kuvaili STT:lle viime aikojen tapahtumia.
Strandvall lopetti hiihtouransa 2018 ja on sen jälkeen toiminut muun muassa akatemiavalmentajana.
Hiihtoliiton kanssa asiat etenivät ex-sprintterille sopivalla tavalla nopeasti.
– Keskustelin Inarin SM-kisojen aikana Abrahamssonin kanssa eri aiheista. Aistin kysymyksistä, että hänellä voisi olla kiinnostusta. Hän kyseli muun muassa elämäntilanteestani. Huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen ja Abrahamsson ottivat seuraavaksi yhteyttä ja antoivat aikaa.
Perheellinen mies on kerännyt runsaasti matkapäiviä valmentajana ja Ylen hiihtoasiantuntijana, mutta maajoukkueessa määrä kasvaa. Tukiverkoston avulla asiat ovat kunnossa.
– Pohdiskelin asiaa lähes kaksi viikkoa. Kun perhe antoi vihreää valoa, oli se menoa. Sitten asiat tapahtuivat nopeasti.
Kansainvälinen yhdistelmä
Hiihtoliitto ilmoitti Abrahamssonin valinnasta tammikuussa ja julkaisi toukokuun alussa Strandvallin sekä norjalaisen Hans Kristian Stadheimin sopimukset.
Työnjako selkeytyy lähikuukausina, mutta ainekset ovat hyvät: huippu-urheilijakokemusta sekä tieteellistä ja pedagogista osaamista.
– ”Jocke” on ollut alusta asti vahvasti sitä mieltä, että kaikkien valmentajien tulee hyödyntää kärkiosaamista kaikkien hyväksi. Täydennämme toisiamme tiiminä. Ei ole sellaista, että joku hoitaa vain naisten valmennusta tai pelkkiä sprinttereitä.
Strandvall hiihti maajoukkueessa, kun Suomella oli ensimmäistä kertaa ulkomaalainen päävalmentaja, norjalainen Magnar Dalen vuosina 2006–14.
– Dalenin aikana tapahtui suuria muutoksia ja paljon uutta. Uskon, että näiltä uusilta, kokeneilta miehiltä voi myös saada uutta. Uteliaisuuteni vei mennessään. Minulla on mahdollisuus oppia ja haastaa itseäni.
Nykyisistä hiihtäjistä Kerttu ja Iivo Niskanen sekä Ristomatti Hakola nousivat maajoukkueeseen Dalenin aikakaudella.
Strandvall ymmärtää, minkälaisia etuja ulkomaisesta päävalmentajasta voi olla.
– Vaikka olemme skandinaavisia ja kulttuureissa on paljon yhteistä, ajatusmaailmassa on eroja. Uskon, että erityisesti Ruotsissa on sellainen keskustelukulttuuri, että olemme osa jotakin, emmekä vain yksi ihminen massassa. Lähestymistapa on erilainen, miten viestitään ja luodaan ympäristö.
Kielikysymys ei ollut ratkaiseva
Urheilijat ja valmennus tutustuvat toisiinsa toukokuun viimeisellä viikolla leirillä Vuokatissa. Maajoukkue leireilee kesällä lisää kotimaassa ja kauden lähestyessä ulkomailla.
Kaksikielisellä Strandvallilla on tärkeä rooli linkkinä urheilijoiden ja valmennuksen välillä, mutta hän ei pidä kaksikielisyyttä muita ominaisuuksia tärkeämpänä palkkauksen perusteena.
– Kaksikielisyyden vuoksi olen seurannut normaalia suomalaista enemmän ruotsalaista mediaa ja kulttuuria. Synkkaan sen ajatusmaailman kanssa.
Strandvall muistutti, että maajoukkueessa valmentajat ja urheilijat ovat aikuisia, kielitaitoisia henkilöitä. Stadheim on toiminut muun muassa Britannian maajoukkueen päävalmentajana.
– Kuka tahansa suomalainen pärjäisi tehtävässäni kielen kannalta. Pienennän kuitenkin mahdollista kielimuuria, jos sellaista on vaikkapa nuoremmilla urheilijoilla.
Neljän vuoden valmistautuminen
Teemu Pasanen toimi Suomen päävalmentajana kuusi vuotta, ja valmennustiimi pysyi lähes muuttumattomana vuosia.
Abrahamsson on uudistanut valmennusta. Strandvall pitää sitä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Ensi talvena Ruotsin Falunissa järjestettävät MM-kilpailut lähestyvät nopeasti, mutta päätavoitteet ovat kauempana.
Arvokisaton kausi 2027–28 tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittyä ja kokeilla ennen MM-kotikisoja 2029. Olympiadi huipentuu Ranskassa 2030.
– Muistutan aina valmentamilleni lukiolaisille, että mopo on helppo virittää päivässä, mutta ihmiskehoa ja sen mekanismeja ei voi muokata päivässä. Tavoitteena on olla parhaimmillaan kolmen, neljän vuoden päästä, Strandvall sanoi.
Mutta ketkä Suomelle hiihtävät mitaleja olympiadin loppuvaiheessa? Monet maajoukkuehiihtäjät lopettivat Krista Pärmäkosken johdolla. Niskasetkaan eivät hiihdä enää montaa vuotta.
Nuoremmista Jasmi Joensuu ja Lauri Vuorinen ovat kolmekymppisinä uransa huipulla.
– Näen Suomen hiihdon tulevaisuuden erittäin valoisana. Meillä on kaikki mahdollisuudet menestyä absoluuttisella huipulla melko lyhyessä ajassa, Strandvall arvioi.
Särkymävaraa ei juuri ole, kuten Iivo Niskasen esimerkki osoittaa.
– Edellinen valmennus teki hyvää työtä, ja tulos oli erinomainen erityisesti Pekingin olympialaisissa (2022). Viime arvokisoissa kärkipelaajillamme oli vastoinkäymisiä, mutta kun katsotaan kärjen taakse, on tapahtunut valtavasti kehitystä. Mahdollisuuksia on vaikka mihin, Strandvall tiivisti.
