Ranskan Kylian Mbappe epäonnistui torstaina rangaistuspotkussa MM-puolivälierissä. Huolimatta tästä hän nousi ottelun aikana turnauksen maalipörssin kärkeen yhdessä Lionel Messin kanssa. MAURO PIMENTEL/AFP
Jalkapallossa rangaistuspotkuista keskimäärin noin kahdeksan kymmenestä päätyy maaliin. Vuoden 2026 miesten MM-kisoissa viimeistelyprosentti on kuitenkin ollut kaukana tästä keskiarvosta.
Vaikka mukana ovat lähes kaikki maailman huippujalkapalloilijat, tilastopalvelu Optan mukaan 60 rangaistuspotkusta vain 39 on päätynyt maaliin. Tämä tarkoittaa noin 65 prosentin onnistumisprosenttia, joka on heikoin MM-tasolla 60 vuoteen.
Erityisesti keskustelua on herättänyt puolustajien laukomat rangaistuspotkut, jotka ovat olleet pääasiassa heikkoja. The Athleticin tilaston mukaan keskuspuolustajat ovat laukoneet turnauksessa 11 pilkkua, joista kuusi on epäonnistunut. Kärkihyökkääjät, laitahyökkääjät ja hyökkäävät keskikenttäpelaajat ovat puolestaan vetäneet yhteensä 35 rangaistuspotkua, joista 26 on päätynyt maaliin.
Tämä ilmiö ei ole uusi, sillä historian saatossa puolustajat ovat tilastollisesti olleet heikompia laukojia kuin esimerkiksi hyökkääjät.
– Kaiken kaikkiaan arvoturnausten rangaistuspotkukilpailuissa puolustajat (topparit ja laitapuolustajat) muodostavat noin 30 prosenttia kaikista laukojista, ja heidän onnistumisprosenttinsa on noin kuusi prosenttiyksikköä heikompi kuin keskikenttäpelaajilla ja hyökkääjillä, The Athleticin rangaistuspotkuasiantuntija Geir Jordet toteaa.
Saksa kärsi yllättävän tappion Paraguaylle pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Rangaistuspotkukisassa Jonathan Tah (toinen oikealta) laukoi ratkaisevan pilkun yli. FRANCK FIFE/AFP
Tämän vuoden MM-kisoissa puolustajista muun muassa Saksan Jonathan Tah, Australian Lucas Herrington, Sveitsin Manuel Akanji ja Kolumbian Davinson Sánchez laukoivat pilkkukisoissa pallon ohi tai rimaan. Jordet epäilee, että puolustajien heikommat onnistumisprosentit johtuvat pääasiassa siitä, että heidän viimeistelytaitonsa eivät ole hyökkääjien ja keskikenttäpelaajien tasolla.
– Puolustajat onnistuvat rangaistuspotkuissa edelleen muita pelipaikkoja heikommin, ja valmentajien tulisi vakavasti harkita, ovatko puolustajat oikeita valintoja pilkkukilpailuihin. Epäilen, että heidän heikompi menestyksensä johtuu siitä, että heidän maalintekotaitonsa ovat keskimäärin heikommat kuin joukkuekavereilla, Jordet pohtii.
Tilastoista huolimatta valmentajat luottavat edelleen puolustajiin kriittisissä tilanteissa. Jordet näkee siihen selvän syyn.
– Epäilen myös, että valmentajat valitsevat puolustajia rangaistuspotkukilpailuihin, koska pitävät heitä muita itsevarmempina tai henkisesti vahvempina. Samalla heiltä jää kuitenkin usein huomaamatta, että itseluottamus on hyvin tehtäväkohtaista: se ei automaattisesti siirry tilanteesta tai taidosta toiseen.
Englannin puolustaja Harry Maguire onnistui rangaistuspotkusta EM-finaalissa vuonna 2021. AOP
Historiassa on nähty myös useita tapauksia, joissa puolustajat ovat viimeistelleet unohtumattomia pilkkumaaleja. Esimerkiksi vuoden 2012 Mestarien liigan finaalissa Chelsean brassitoppari David Luiz otti poikkeuksellisen pitkän vauhdin ja laukoi pallon näyttävästi yläkulmaan. Vuoden 2021 EM-kisojen finaalissa puolestaan Englannin Harry Maguire tykitti yhden turnauksen ikimuistoisimmista rangaistuspotkuista. Topparin voimakas laukaus suuntautui aivan oikeaan ylänurkkaan.
MM-kisat ovat myös osoittaneet, että pelipaikasta riippumatta maailman parhaat tähdet voivat murtua paineen alla. Huikaisevaa turnausta pelaavasta Argentiinan Lionel Messistä tuli ensimmäinen pelaaja, joka on epäonnistunut samassa MM-turnauksessa kahdesti rangaistuspotkusta. Hänellä on myös MM-historian eniten epäonnistuneita rangaistuspotkuja, yhteensä neljä.
Messin kanssa kaikkien aikojen MM-maalitilaston kärkipaikkaa jakava Kylian Mbappé epäonnistui puolestaan torstain välierässä Marokkoa vastaan. Mbappén rangaistuspotku suuntautui liian keskelle ja jäi sopivalle korkeudelle maalivahdille.
On myös syytä huomioida maalivahtien työskentely, sillä nykyisin heidän käytössään on huomattavasti enemmän dataa kuin aiemmin. Esimerkiksi rangaistuspotkukilpailuja varten joukkueiden analyytikot keräävät etukäteen yksityiskohtaista tietoa vastustajan mahdollisista laukojista.