MM-turnaus saattaa muuttua radikaalisti – taustalla valta, miljardit ja Fifan vaikutusvalta

Gianni Infantino johtaa Fifaa, joka pohtii mahdollisuutta laajentaa MM-lopputurnausta nykyisestä koosta. All Over Press
Historian ensimmäinen 48 joukkueen jalkapallon MM-turnaus on juuri päättynyt, mutta Fifassa katseet ovat jo seuraavassa mahdollisessa laajennuksessa. Kansainvälisen jalkapalloliiton puheenjohtaja Gianni Infantino on tuonut esiin mahdollisuuden kasvattaa turnausta tulevaisuudessa jopa 64 joukkueen mittakaavaan. Tämä ajatus on herättänyt keskustelua niin urheilullisista kuin taloudellisista vaikutuksista. Asiasta raportoi Reuters.
Infantino mainitsi sveitsiläisen Bluewinin haastattelussa MM-kisojen aikana, että laajentaminen 64 joukkueeseen on yksi vaihtoehdoista, joita voidaan tarkastella vuoden 2026 turnauksen jälkeen. Hänen mukaansa MM-kisojen järjestämisessä tulisi ottaa huomioon koko maailma, ei vain Euroopan ja Etelä-Amerikan jalkapallovaltiaat. Infantino on perustellut mahdollista laajennusta sillä, että yhä useammalle maalle tulisi antaa mahdollisuus kilpailla maailman suurimmassa jalkapallotapahtumassa.
Laajennuksen käytännön seuraukset olisivat merkittäviä. Suurempi turnaus vaatisi lisää stadioneita, majoituskapasiteettia, kuljetusjärjestelyjä ja todennäköisesti myös enemmän pelipäiviä. Taloudelliset vaikutukset voisivat kuitenkin osoittautua logistisia haasteita suuremmiksi.
Reutersin mukaan 64 joukkueen turnaus helpottaisi monien suurten jalkapallomaiden pääsyä lopputurnaukseen. Uutistoimisto arvioi, että suurempi lopputurnaus saattaisi vähentää MM-karsintojen kaupallista merkitystä ja keskittää taloudellista vaikutusvaltaa entistä enemmän Fifalle.

Espanja juhli maailmanmestaruutta vuoden 2026 MM-kisojen jälkeen. Turnaus oli historian ensimmäinen 48 joukkueen MM-lopputurnaus. All Over Press
Tällainen kehitys voisi lisätä Fifan vaikutusvaltaa kansainvälisessä jalkapallossa. Jos maanosaliitot tulisivat aiempaa riippuvaisemmiksi Fifan jakamista varoista, vaikutusvalta keskittyisi entistä enemmän maailmanliitolle. Reutersin mukaan yksi mahdollisen laajennuksen keskeisistä seurauksista voisi olla juuri vallan ja rahavirtojen siirtyminen alueellisilta liitoilta Fifalle.
Ajatus ei kuitenkaan ole saanut yksimielistä kannatusta. Euroopan jalkapalloliiton Uefan puheenjohtaja Aleksander Ceferin on ilmoittanut vastustavansa hanketta. Hänen mukaansa 64 joukkueen MM-turnaus ei olisi hyvä ratkaisu sen paremmin itse lopputurnaukselle kuin karsintajärjestelmällekään. Reutersin mukaan Uefa ei ole muuttanut kantaansa vuoden aikana.
Myös Aasian jalkapalloliiton puheenjohtaja Sheikh Salman bin Ibrahim Al Khalifa on suhtautunut suunnitelmaan kriittisesti. Hän on kyseenalaistanut, missä vaiheessa MM-kisojen laajentamiselle pitäisi vetää raja.
Mahdollinen laajennus liittyy myös vuoden 2030 MM-kisoihin, jotka on tarkoitus järjestää pääosin Espanjassa, Portugalissa ja Marokossa. Lisäksi Uruguay, Argentiina ja Paraguay isännöivät kukin yhden avauskierroksen ottelun turnauksen satavuotisjuhlien kunniaksi. Reutersin aiemmin siteeraamien arvioiden mukaan 64 joukkueen turnaus voisi kasvattaa myös Etelä-Amerikan isäntämaiden roolia kisajärjestelyissä.

Uefan puheenjohtaja Aleksander Čeferin kuuluu niihin jalkapallojohtajiin, jotka suhtautuvat kriittisesti MM-kisojen mahdolliseen jättilaajennukseen. Christopher Neundorf / All Over Press
Mahdollinen MM-kisojen laajentaminen 64 joukkueeseen lisäisi paineita myös kansallisille sarjoille ja entisestään ruuhkautuneelle kansainväliselle ottelukalenterille. Yhä useampi liiga on siirtynyt tai siirtymässä Euroopassa yleiseen elokuusta toukokuuhun pelattavaan rytmiin, mikä vaikeuttaisi erityisesti mahdollisten talvella järjestettävien MM-kisojen sovittamista kilpailukalenteriin.
Japanin J-League aloittaa ensimmäisen kautensa Euroopan sarjojen mukaisessa rytmissä, ja myös Yhdysvaltojen MLS aikoo siirtyä vastaavaan malliin ensi vuodesta alkaen. Tämän seurauksena mahdollinen talvella pelattava MM-turnaus häiritsisi aiempaa suurempaa määrää kansallisia sarjoja, kun vuoden 2022 Qatarin kisojen vaikutukset kohdistuivat ennen kaikkea Euroopan suurliigoihin.
MM-kisat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia myös osallistuville jalkapalloliitoille. Ranskan jalkapalloliitto arvioi käyttäneensä tämän vuoden MM-turnaukseen noin 24,5 miljoonaa euroa. Liiton puheenjohtajan Philippe Diallon mukaan maajoukkueen olisi pitänyt vähintään selviytyä välieriin, jotta turnaus ei olisi muodostunut taloudellisesti tappiolliseksi.
Diallo vaati huhtikuussa Fifan kongressissa Vancouverissa maailmanliittoa kasvattamaan osallistujamaille maksettavaa taloudellista tukea. Jos jo 48 joukkueen turnaus kuormittaa monien liittojen taloutta, 64 joukkueen MM-kisat voisivat kasvattaa kustannuksia entisestään.

Kap Verden kannattajat juhlivat katsomossa. Pieni saarivaltio nousi vuoden 2026 MM-kisojen suurimpiin yllättäjiin. Px Images / Alamy Live News
Laajennus herättäisi myös uusia kysymyksiä pelaajien kuormituksesta. Ottelumäärien kasvu lisäisi huippupelaajien rasitusta ja nostaisi jälleen esiin keskustelun turnauksen kestosta, fanien kustannuksista, kilpailullisesta tasapainosta sekä MM-kisojen erityisaseman säilymisestä. Mahdollisen laajennuksen eteneminen riippuukin osittain siitä, millaisen arvion historian ensimmäinen 48 joukkueen MM-turnaus lopulta saa.
Toistaiseksi Fifa ei ole tehnyt päätöksiä mahdollisesta laajennuksesta. Keskustelu kuitenkin osoittaa, että vuoden 2026 turnauksen kasvattaminen 48 joukkueeseen ei välttämättä jää viimeiseksi muutokseksi MM-kisojen formaatissa. Reutersin mukaan laajennuksen mahdolliset vaikutukset ulottuisivat urheilullisten kysymysten lisäksi myös jalkapallon talouteen ja vallankäyttöön.