Tommi Kylliäinen hiihti Finlandiassa elämänsä hiihdon ja lähti sitten töihin. Kuva: Olsalive / ISTV, Juho Hämäläinen / Hippos
Tommi Kylliäinen, 43-vuotias raviohjastaja, sijoittui 25. sijalle Finlandia-hiihdossa lauantaina.
Hän ajoi heti vaativan suorituksen päälle 160 kilometrin päähän Lappeenrannan raveihin ohjastamaan hevosia.
Kylliäinen kertoo soveltavansa hevosten valmennuksessa oppimiaan asioita hiihtovalmentautumiseensa.
Tommi Kylliäinen sivakoi Finlandia-hiihdossa sijalle 25 lauantaina. Noin 66 kilometrin matka perinteisellä hiihtotavalla kulki aikaan 3:22.19.
Reilut 15 vuotta hiihtoa tavoitteellisesti harrastanut hollolalainen iloitsee, että kaikki meni nappiin kotiladuilla. Päivän vire oli kohdillaan ja suksi luisti.
– Elämäni kovin suoritus ylivoimaisesti pitkän matkan hiihdoissa. Myös sijoitus on aivan huippu meikäläisen tasoiselle suksijalle, 43-vuotias Kylliäinen sanoo.
Taso Finlandia-hiihdossa oli verraten kova tänä vuonna. Samalle viikonlopulle ei osunut muita merkittäviä kotimaisia kisoja. 1 147 nimeä sisältävän tuloslistan kärkipäästä löytyi kansallista kärkeä.
Entäs palautuminen sitten?
Ensin saunan lauteille spekuloimaan, sitten Ylen Urheilustudio auki tv:stä ja vadillinen kanansiipiä päälle sohvalla?
Ei sinnepäinkään. Kylliäinen vaihtoi kuivat vaatteet ylle, istahti autoon ja lähti ajamaan leipätöihinsä 160 kilometrin päähän. Huoltajana hiihdoissa toiminut 13-vuotias Niklas-poika hyppäsi kyytiin.
Työmaa sijaitsi Lappeenrannan raviradalla. Siellä järjestettiin lauantairavit. Kylliäinen on yksi Suomen eturivin raviohjastajista.
Hän starttasi Finlandia-ladulle kello 8.00. Ravit Lappeessa alkoivat kello 13.
– Pyysin ravien järjestäjiltä etukäteen, että älkää laittako minulle ajokkeja heti ravien alkuun. Ihan niin kova luotto itseeni ei ollut, että koko ravit olisi ehtinyt ajaa, Kylliäinen nauraa.
– Ehdin paikalle, kun toinen lähtö oli menossa. Ei tullut edes kiire.
Tommi Kylliäisellä kulkee sekä hiihtoladuilla että kaviourilla. Kuva: Juho Hämäläinen / Hippos
Hän vakuuttaa, ettei raju aamu-urakka ollut syy voitoitta jäämiseen raveissa. Seitsemällä ohjastettavalla tuli parhaimmillaan neljäs tila.
– Tiesin, miltä tuollainen työpäivä tuntuu. Ajoin raveissa ihan samalla tavalla kuin olisin ajanut ilman Finlandia-hiihtoakin.
Tiedätkö ammattiohjastajaa tai ravivalmentajaa, joka haastaisi sinut tiukasti kestävyysurheilussa?
– En tiedä muista lajeista, mutta hiihtämään ainakin uskallan lähteä ketä kollegaa vastaan tahansa.
Kylliäinen laskee, että hiihtotunteja kertyy keskimäärin 60 kuukaudessa tänä talvena. Kilometrejä on takana noin 2 500.
– Jos olisin hiihtänyt pelkästään matkaa, kilometrejä voisi olla melkein tuplasti enemmän. Olen kuitenkin yrittänyt tuoda tehoja mukaan harjoitteluun. Esimerkiksi nyt kun kisa oli lauantaina, keskiviikkona vedin neljä 2,5 minuutin vetoa oikein tosi kovaa.
Vetoja, eli intervalleja. Tämähän alkaa kuulostaa ihan ravihevosen valmentamiselta.
– Olen yrittänyt soveltaa hevosten valmentamisessa opittuja asioita hiihtoon. Kilometrimäärät ovat ihan erilaisia tietysti, mutta jotain yhteyksiä löytyy. Ennen lähinnä lenkkeilin, nyt valmennan itseäni vähän samalla tavalla kuin valmentaisin hevosia.
Tommi Kylliäisen kotirata on Lahden Jokimaa. Kuva: Iita-Maria Ahtiainen / Hippos
Kylliäinen myi Lahden Jokimaalla sijainneen ravitallinsa toissa kesänä. Hän lopetti ammattivalmentajana samalla ja jatkoi raviuraansa pelkästään ohjastajana. Valmennuksessa on enää kaksi omaa ravuria.
Elämänmuutos vaikuttaa onnistuneelta. Mies on elämänsä kunnossa ja myös kaviourilla kulkee. Viime vuonna raveista tuli 129 lähtövoittoa.
Se on Kylliäisen vuonna 2008 käynnistyneen uran ennätys selvällä marginaalilla.
– On ollut hyvin aikaa käydä lenkeillä ja myös palautua niistä. Auttaa jaksamaan ja pitämään keskittymiskykyä yllä, kun fysiikkapuoli on kunnossa.
– Raveissa kuitenkin eniten vaikuttaa se, että olen saanut ajaa hyvillä hevosilla. Ajokkeja tarjotaankin enemmän kuin aiemmin. Lisäksi kilvanajo on fiilishommaa, jossa onnistumiset ruokkivat.
Kuinka paljon auttaa se, että hiihtäessä raviasiat unohtuvat?
– Kyllä tuonkin voi allekirjoittaa. Kun lähden hiihtämään, en mieti miten ajan jollain hevosella illalla. Ja kun ajan kilpaa, en mieti miten hiihdän seuraavana päivänä. Mieli pysyy kirkkaana.
