Zadok Yohanna AIK:n ja Kalmar FF:n kohtaamisessa huhtikuussa 2026. Kuva: Philip Kangas/AOP
28 miljoonan euron pelaajakauppa, Pohjoismaiden historian suurin siirtosumma. Tämän neuvotteli Tampereen Ilveksen entinen urheilutoimenjohtaja ja nykyinen Tukholman AIK:n johtaja Miika Takkula. Hänen seuraajansa Iikka Miettinen kertoo, miten Veikkausliigan pelaajista voitaisiin saada valtavia siirtosummia Ruotsin esimerkin mukaisesti. Tämä edellyttäisi monien asioiden muuttamista Veikkausliigassa.
Vuohi
Tämä artikkeli on uuden urheilumedia Vuohen tuottama. Lisää Vuohen tarinoita urheilusankaruudesta voit löytää osoitteesta www.vuohi.fi.
Viaplayn asiantuntija Ville Nieminen korosti jääkiekon MM-kisojen aikana, että jääkiekko on rekrytointibisnes. Mutta jalkapallo on vielä enemmän rekrytointibisnes.
Miika Takkula toimii jalkapalloseura Tukholman AIK:n urheilupuolen rekrytointijohtajana. Vielä viime vuonna Takkula toimi Tampereen Ilveksen urheilutoimenjohtajana ja neuvotteli pelaajien satojen tuhansien siirtosummista. Nyt Takkula neuvottelee Tukholmassa jopa kymmenien miljoonien siirtosummista!
Mediatietojen mukaan muun muassa Valioliigaseurat kilpailivat AIK:n pelaajasta Zadok Yohannasta. 18-vuotiaan nigerialaisen laitahyökkääjän perässä olivat ainakin Chelsea, Newcastle ja Brighton. Näistä Brighton lopulta maksaa Yohannasta 28 miljoonaa euroa ja bonukset päälle. Tämä siirtosumma on Pohjoismaiden historian suurin.
Miksi Ruotsin Allsvenskanin seurat myyvät pelaajiaan niin paljon kalliimmalla kuin Veikkausliigan seurat?
Zadok Yohanna (keskellä) pelasi Ruotsissa nopeampaa ja arvokkaampaa peliä. Stella Pictures/AOP
Transfermarkt-sivuston mukaan AIK maksoi vuonna 2025 Yohannasta 750 000 euroa Ikon Allah FC:lle. Tämä oli AIK:lta hyvä rekrytointi, vaikka tukholmalaisseura saa Brightonin maksamista rahoista vain noin puolet, kun miljoonista vähennetään muun muassa agenttipalkkiot ja edellisen seuran provisio.
Suomesta pelaajia myydään ulkomaille parhaimmillaan noin reilulla miljoonalla eurolla. Kuopiolainen Veikkausliiga-seura KuPS sai Mohamed Toureststa arviolta 1,5 miljoonan euron siirtosumman. KuPSin Otto Ruopin hintalappu oli noin 1,3 miljoonaa euroa ja Matias Siltasen 1,2 miljoonaa. KuPSin saamat rahat ovat Suomen mittakaavassa suuria, mutta miksi Ruotsin Allsvenskanin seurat myyvät pelaajiaan niin paljon kalliimmalla kuin Veikkausliigan seurat?
Ilveksen nykyisen urheilutoimenjohtajan Iikka Miettisen mukaan Suomen ja Ruotsin sarjojen, seurojen tai pelaajien väliset tasoerot eivät ole kuitenkaan läheskään niin suuria kuin siirtosummien perusteella voisi olettaa.
”Kun suomalaiset joukkueet kohtaavat ruotsalaisia joukkueita, ruotsalaisjoukkueet ovat hieman parempia, mutta ero ei ole kymmenkertainen, kuten siirtosummissa. Ruotsin Allsvenskan on parempi sarja kuin Veikkausliiga, mutta ei valovuosia edellä millään tavalla”, Miettinen toteaa.
Suomessa jääkiekon huippuseurojen on haastavaa kasvattaa tulojaan. Suomalaisten jalkapalloseurojen rahavirrat ovat pieniä verrattuna jääkiekon vastaaviin, mutta KuPS on hyvä esimerkki: euromenestyksen ja pelaajien myymisen ansiosta jalkapallossa kasvun mahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin jääkiekossa.
Tukholman AIK:n pelaajakauppa osoittaa, kuinka suuria summia jalkapallossa liikkuu myös Suomessa. Noin 14 miljoonan euron siirtomaksu suomalaiselle seuralle vaikuttaa utopistiselta, mutta urheilutoimenjohtaja Miettisen mukaan tällaiset summat ovat joskus mahdollisia myös Ruotsin itänaapurissa.
”Mutta se vaatii, että monet asiat muuttuvat koko Veikkausliigassa ja sen joukkueissa.”
On vaikeaa arvioida Veikkausliiga-pelaajan potentiaalia, koska peli on niin hidasta.
Tarvittavat muutokset vaikuttavat kuitenkin kohtuullisilta suhteessa palkintoon eli suurempiin siirtosummiin.
”Peli Ruotsin liigassa on huomattavasti nopeampaa, siellä pelataan vähemmän rakenteen kautta ja enemmän pelaajien toiminnan kautta. Ja kun skoutit tarkkailevat Allsvenskaniin, heidän on helpompi arvioida pelaajia, sillä Ruotsin sarjassa on paljon kaksinkamppailuja, juoksukilpailuja ja 1 vastaan 1 -tilanteita. Suomessa sen sijaan pelataan paljon rakenteen kautta. Suomessa on tärkeää, millainen muoto on ja niin edelleen, ja se peli hidastuu eikä tule niin paljon toimintaa”, Miettinen selittää.
”Puhuin kevään aikana useiden skouttien kanssa, ja molemmat totesivat, että on vaikeaa arvioida Veikkausliiga-pelaajan potentiaalia, koska peli on niin hidasta. Toinen huomio oli, että Veikkausliigassa kaikki kamppailut vihelletään pois, tuomarit eivät salli oikeaa kaksinkamppailupelaamista. Näiden seikkojen vuoksi skouttien on vaikeaa ennakoida, miten pelaaja pärjäisi esimerkiksi Bundesliigassa, jossa kamppaillaan ja juostaan paljon, mutta pelin rakenne ei ole niin tarkka, kunhan pelaajat ovat hyviä.”
Miettisen mukaan suomalaista jalkapalloa tulisi kehittää kansainvälisempään suuntaan.
”Nyt meillä muoto on tärkeämpää kuin se, miten pelaajat toimivat kentällä.”
Kurinalaisella pelillä pyritään toki urheilulliseen menestykseen, mutta itse asiassa seurojen taloudellinen menestys olisi lähempänä, jos pelaajat saisivat toteuttaa enemmän itseään kentällä ja kamppailla fyysisemmin, sillä siten lupausten arvo nousisi.
Eihän tuo kuulosta pahalta. On huomattavasti helpompaa antaa pelaajille vapauksia kuin parantaa heidän tasoaan. Eli muutamalla pienellä korjausliikkeellä voisi saada paljon aikaan?
”Et ole väärässä.”
Nyt Suomi on tavallaan pelaajien alelaari.
Valitettavasti Veikkausliigan pelaajien arvo ei nouse hetkessä, vaikka peli nopeutuisi, kaksinkamppailuja olisi enemmän ja ne olisivat fyysisempiä. Pelaajien hintataso on ensin nostettava kauttaaltaan korkeammalle. Nyt Suomi on tavallaan pelaajien alelaari.
”Ei Ruotsissakaan pelaajien hinnat hypänneet yhtäkkiä puolesta miljoonasta 20 miljoonaan, vaan ne nousivat pikkuhiljaa kolmesta miljoonasta kahdeksaan miljoonaan, ja nyt puhutaan parhaimmillaan 20 miljoonasta. Ostajat tarkastelevat, mitä sarjan pelaajista maksetaan keskimäärin, ja pelaajan arvo benchmarkataan sarjan aikaisempiin pelaajamyynteihin.”
Tukholman AIK värväsi Yohannan nigerialaisesta Ikon Allah FC -akatemiasta. Niin moni taho etsii maailmalta lahjakkaita pelaajia, että onko suomalaisilla seuroilla mahdollisuutta löytää Yohannan kaltaista lupausta?
”On. Tekijöitä on paljon, mutta niin on pelaajiakin, jos vain jaksaa tehdä työnsä hyvin. AIK löysi Yohannan, ja kyllä niitä vastaavia voi löytyä”, Miettinen toteaa.
Pelaajien hinnat ovat kuitenkin nousseet muuallakin kuin Ruotsissa, mikä vaikeuttaa suomalaiseurojen rekrytointeja.
”Meillä suomalaisilla ei ole oikein budjettia maksaa esimerkiksi afrikkalaisista pelaajista. Aiemmin afrikkalaiset seurat ja akatemiat päästivät pelaajan ilmaiseksi Eurooppaan ja pyysivät vain prosenttiosuuden seuraavasta siirtokorvauksesta, mutta nyt afrikkalaisseura pyytää pelaajasta heti minimissään puoli miljoonaa euroa. Jos me suomalaisseurat emme saa budjettejamme korkeammiksi, jotta voimme maksaa pelaajista, niin kyllä kaikki hyvät pelaajat karkaavat muualle kuin Suomeen. Jäämme muista jälkeen joka vuosi, jos emme pääse tuohon junaan kiinni jollain tavalla.”
Ruotsin Allsvenskanissa on myös yleisöä toisin kuin Veikkausliigassa Kuva: imago sportfotodienst
Budjetin koko ennakoi globaalisti kaikkein parhaiten joukkueen urheilullista menestystä.
Ilves hakee kilpailuetua tekemällä yhteistyötä JMG-akatemian kanssa. Norsunluurannikolla 1993 perustettu JMG on Miettisen mukaan Euroopan ulkopuolisista jalkapalloakatemioista laadukkain.
”JMG:llä on akatemioita monessa maassa. Pelkästään JMG:n Malin akatemia on tuottanut 21 pelaajaa Euroopan top 5 -sarjoihin eli yhtä monta kuin [argentiinalaisseura] River Plate. Myös Norsunluurannikon JMG-akatemiasta on suuri määrä pelaajia Euroopan top 5 -sarjoissa ja muissa huippusarjoissa. Ja koko ajan tulee lisää, eli se on erittäin kova akatemia kansainvälisellä tasolla.”
Miettinen kertoo, että nuorten lupaavien pelaajien rekrytoiminen on erittäin tärkeää seuralle, jolla ei ole varakasta omistajaa.
”Budjetin koko ennakoi globaalisti kaikkein parhaiten joukkueen urheilullista menestystä, maasta ja sarjasta toiseen. Meillä pelaajabudjetti voi kasvaa europelien ja pelaajamyyntien kautta. Eli meidän pitää löytää parempia nuoria pelaajia, joita voimme myydä eteenpäin paremmilla summilla. Ja tehdä sitä kautta pelaajabudjetti, jolla voimme kamppailla tulevaisuudessa Veikkausliigan mestaruudesta.”