Johtajat kohtaavat jälleen. Roman Josi sai nauttia alkulohkosta, mutta juhliiko Aleksander Barkov finaalissa? Pasi Suokko
Kolmas kerta toden sanoo.
Vai sanooko?
Niin toivotaan Sveitsissä. Kahdet edelliset MM-finaalit päättyivät sveitsiläisittäin karvaasti: kaksi hopeaa, ei yhtään tehtyä maalia.
Sveitsissä tätä sunnuntaita pidetään jopa maan jääkiekkohistorian merkittävimpänä päivänä.
– Zürichissä kirjoitetaan nyt uutta tarinaa. Sellaista, joka suorastaan huutaa onnellista loppua, Sveitsin yleisradioyhtiö SRF hehkuttaa.
Sveitsin kultainen sukupolvi alkaa ikääntyä, ja mestaruusmahdollisuuden pelätään liukuvan sen käsistä. Roman Josi on 35, Leonardo Genoni 38, pistepörssin kärki Sven Andrighetto 33, samoin Nino Niederreiter.
Kotikisat, vuosikymmeniä odotettu ensimmäinen mestaruus.
– Se olisi kultaisen sukupolven lopullinen kruunaus, SRF maalailee.
Kotikisoissaan voitosta voittoon porskuttanut Sveitsi on saavuttanut viisi hopeaa, joista ensimmäinen jo vuonna 1935. Kahden edellisvuoden lisäksi hopeaa on saatu vuosina 2013 ja 2018.
Sveitsi on turnauksen tasaisin ja tehokkain joukkue. Sen koki Suomikin, Leijonien ainoa tappio tuli alkulohkossa isäntämaata vastaan.
Turnauksen paras pelaaja kantaa kuitenkin leijonapaitaa. Aleksander Barkov laittoi Kanadan menneet ja tulevat mestarit taskuunsa. Suomen kaikki neljä kentällistä sekä maalivahti Justus Annunen olivat vakuuttavia välierävoitossa.
Suomen vahvuus on pelin eheys, pakka ei ole repsottanut liikaa kovimmassakaan paineessa. Antti Pennasen ryhmä on parantanut huimasti turnauksen edetessä.
Finaalia ennakoi mielenkiintoinen tilasto: Sveitsi ei ole päästänyt kolmansissa erissä maaliakaan kuudessa peräkkäisessä ottelussa. Suomi puolestaan on ollut äärimmäisen vahva kakkoserissä, myös eilen Kanadaa vastaan.
Alkulohkossa Sveitsi pääsi paikoin rallattelemaankin satumaisen kotiyleisönsä edessä. Saako Sveitsi kuudennesta kenttäpelaajasta finaalissa enemmän tukea kuin paineita?
Suomi esiintyy 14. kertaa MM-finaalissa. Mestaruuksia on kertynyt neljä ja hopeaa on kannettu kotiin yhdeksistä kisoista.
Kolmas kerta sanoi toden Suomelle: vuosien 1992 ja 1994 hopeat kirkastettiin kullaksi unohtumattomissa vuoden 1995 kultajuhlissa.
Viimeinen askel on kaikkein vaikein. Se Suomessa tiedetään.
Pelinhallinta, erikoistilanteet ja aloitusvoitot merkitsevät finaalissa. Eniten merkitsee kuitenkin se, kumpi kestää painetta paremmin. Painekattilaa Zürichissä todella liekitetään.
Parhaaseen ikäänsä astuneella Suomen uudella kultaisella sukupolvella on vielä monia hyviä kisoja tulossa.
Ikääntyvä Sveitsin kultainen sukupolvi yrittää vielä kirjoittaa historiaa. Zürichin illan intensiivisyys on varmasti omaa luokkaansa.