Topi Raitanen osallistui terapiarasteille ja siirtää työasioita myöhemmäksi.

Raitasen viime vuodet juoksuradoilla ovat olleet kaikkea muuta kuin vaivattomat. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA

Estejuoksijan viime vuodet ovat tarjonneet tunteiden kirjoa ääripäistä toiseen.

Monet olivat valmiita lopettamaan estejuoksun Euroopan mestarin Topi Raitasen uran sen jälkeen, kun vakava nilkkavamma pakotti 30-vuotiaan urheilijan pois kilparadoilta yli vuodeksi. Kun taustalla oli myös käsivamma, Raitasen viime vuodet juoksuradoilla ovat olleet kaikkea muuta kuin vaivattomat.

Kävikö lopettaminen mielessä?

– Totta kai se on ollut vaihtoehtona. Syksyllä, kun (jalan) luu oli murtunut, kukaan ei voinut taata, tuleeko se koskaan kuntoon. Kaikki on yritetty. Nyt pystyin juoksemaan tämän kilpailun. Emme luovuttaneet, tukijoukkojaan kiitellyt hyväntuulinen Raitanen kertoi keskiviikkona Espoossa gp-kilpailun jälkeen.

Raitanen palasi radoille heinäkuussa 800 ja 1 500 metrillä, jotka toimivat kilpailutilanteen harjoitteluna. Espoossa hän juoksi 3 000 metrin esteet aikaan 8.45,30. Kilpailua edelsi vain muutama esteharjoitus.

– Niitä ennen edellinen oli kesäkuun alussa 2025, Raitanen mainitsi.

– Ensimmäisellä kerralla, kun kävin tekemässä harjoituksissa vesiestettä, en uskaltanut hypätä. Tuli sellainen tunne, kuin hevonen olisi mennyt päin puomia. Joku rimakauhu. Tulin tasajalkaa alas. Sitten vähän pidemmälle. Ihan kuin en olisi ikinä tehnyt, hän puhalteli.

Sipsuttaminen pois

Raitanen juoksi 3 000 metrin esteiden ennätyksensä 8.16,57 Timanttiliigassa Monacossa 2020. Tokion olympialaisissa 2021 hän sijoittui kahdeksanneksi ajalla 8.17,44.

MM-kilpailut Eugenessa 2022 menivät pieleen, mutta arvoituksellinen Raitanen voitti kuukausi myöhemmin EM-kultaa Münchenissä ajalla 8.21,80.

Tuon jälkeen arvokilpailut on kirjattu osallistumisen tasolle. Raitanen jäi alkueriin MM-kilpailuissa Budapestissä 2023, finaalin 15:nneksi EM-kilpailuissa Roomassa 2024 ja alkueriin Pariisin olympialaisissa 2024.

Ruotsi-ottelussa kaksi vuotta sitten syntynyt aika 8.19,50 nosti odotuksia, mutta sen jälkeen alkoi loukkaantumiskierre.

Pitkän tauon ja onnistuneen paluun jälkeen Raitasen kehityskohteet ovat selvät, mutta ennen ensi viikon Ruotsi-ottelua ei ehdi tehdä suuria muutoksia.

– Ei voi mennä niin, että juoksee välit kovaa ja sipsuttaa esteelle. 60 sekunnin kierroksella esteet tulevat vastaan eri vauhtia kuin nyt. En uskaltanut vielä kiihdyttää ja täytyy kokeilla sitä muutaman kerran ennen Ruotsi-ottelua.

– Joka tapauksessa tämä juoksu luo uskoa siihen, että ensi talvena jaksaa tehdä töitä. Paljon on pelissä.

Tytär ei välitä tuloksista

Raitasesta tuli isä viime vuonna. Isyys on auttanut asettamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Urheiluasiat jäävät radalle.

– Illalla lennän kotiin, ja tyttö herää aamukahdeksalta. Hän ei välitä, miten isä juoksi edellisenä iltana, Raitanen kuvaili.

– Hän on tuonut paljon iloa viimeiseen vuoteen. Olen joutunut ja päässyt olemaan enemmän kotona kuin normaalisti olisin ollut. Ilman loukkaantumista olisin ollut enemmän reissussa.

Raitanen on myös suorittanut tradenomiopintojaan.

– Just katsoin, että minulla on vajaat 180 opintopistettä. Opinnäytetyö puuttuu ja pari kurssia. Sen jälkeen mennään oikeisiin töihin, hän virnisti.

Juoksu-ura jatkuu toistaiseksi, kun jalat kestävät. Kokeilut 800 ja 1 500 metrillä jäivät yksittäisiksi ja kisafiiliksen hakemiseksi, eikä Raitanen ole harkinnut keskittymistä pelkkiin esteettömiin kilpailuihin urheilu-uran tulevaisuuden näkymänä.

– En ehtinyt pohtia tuota. Jos jalka ei kestäisi esteitä, ei se varmaan kestäisi niitä kilometrimääriä, joita noiden matkojen juoksemiseen vaaditaan.

Raitanen suunnisti aikanaan nuorten MM-tasolla ja siirtyi estejuoksuun vasta viime vuosikymmenen lopulla.

Milloin kävit viimeksi suunnistamassa?

– Itse asiassa keväällä. Kävin tekemässä kävelyhölkkää pehmeällä alustalla. Se oli vähän sellaista terapiaa ja mukavaa, Raitanen hymyili.

YK