Suomen urheiluliitto ei ole tietoinen suomalaisista kestävyysurheilijoista, jotka nukkuisivat sängyn pääpuoli kohotettuna. Kuvituskuva Prahan maratonilta toukokuulta. AFP/LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Uuden tutkimuksen mukaan vähäisellä osallistujamäärällä veren punasolutuotanto lisääntyi sängyn pääpuolen nostamisen jälkeen.
Voiko parikymmensenttisen korokkeen asettaminen sängyn pääpuolen jalkojen alle edistää veren punasolujen tuotantoa ja kasvattaa veren kokonaismäärää?
Tuoreen tutkimuksen perusteella näin saattaa olla. Tämä olisi yllättävän yksinkertainen tapa parantaa kestävyyteen liittyviä tekijöitä, joiden vuoksi monet urheilijat harjoittelevat muun muassa korkealla tai kuumassa ympäristössä – tai turvautuvat dopingiin, kuten synteettisen erytropoietiinin (epon) käyttöön.
Tutkimuksen toteuttajat ovat tanskalaisia, ja heidän joukossaan on Carsten Lundby, joka on pitkään tutkinut kestävyysurheilulle tärkeitä aiheita, kuten korkealla harjoittelun ja kuumassa harjoittelun vaikutuksia suorituskykyyn.
Tutkimuksen taustalla on havainto, että keskuslaskimopaineen vaikutusta punasolujen määrään ei ole juurikaan tutkittu. Sängyn pääpuolen nostaminen vähentää keskuslaskimopainetta.
Keskuslaskimopaine viittaa verenpaineeseen sydämen oikeassa eteisessä ja yläonttolaskimossa ja kuvaa sydämen oikean puolen kykyä pumppaamaan verta.
Punasolujen muodostumisen kiihtyminen
Tutkimukseen osallistui yhdeksän miestä, jotka nukkuivat viiden viikon ajan sängyn pääpuoli kuusi astetta kohotettuna. Parimetrisen sängyn kohdalla 20,9 sentin korkuinen koroke sängyn jalkojen alla tuottaa kuuden asteen noston.
Tutkimukseen osallistuneilta miehiltä mitattiin veren kokonaismäärä, punasolujen määrä, plasmavolyymi ja kokonaishemoglobiinimassa. Viiden viikon ajan sängyn pääpuoli kohotettuna johti punasolujen määrän, kokonaishemoglobiinimassan ja veren kokonaismäärän kasvuun.
Ei ole selvää, johtuivatko havainnot keskuslaskimopaineen alenemisesta.
Tutkimuksessa havaittuja muutoksia ei ollut merkittävästi suuria. Tutkittavien hemoglobiinimassa nousi 4,8 prosenttia ja veren kokonaismäärä 4,1 prosenttia.
– On huomionarvoista, että interventio kesti vain viisi viikkoa, ja tänä aikana havaittu punasolujen määrän kasvu oli verrattavissa samanpituisen korkean paikan oleskelun tai harjoittelujakson vaikutukseen. Loppujen lopuksi tämä tutkimus osoittaa, että pääpuoli kohotettuna nukkuminen edistää erytropoieesia eli punasolujen muodostumista, tutkijat kirjoittivat.
Onko vaste yksilöllinen?
Suomen urheiluliiton kestävyysjuoksun nuorten olympiavalmentaja Rami Virlander toteaa, ettei hänen tiedossaan ole suomalaisia kestävyysurheilijoita, jotka nukkuisivat sängyn pääpuoli kohotettuna.
– Ei ainakaan heti tule mieleen. Mielenkiintoista, hän sanoo kuullessaan tutkimuksesta.
Virlander mainitsee, että korkean paikan harjoittelu ja alppimaja-asuminen ovat yleisesti käytössä suomalaisilla huippujuoksijoilla.
– Suomalaisten kärkijuoksijoiden osalta korkean paikan harjoittelu on käytössä monilla, ja alppimaja myös. Viime talvena Pajulahdessa kävi kuusitoista kärkijuoksijaa alppimajassa.
Kolmen kampuksen urheiluopiston Pajulahden-yksikössä Lahdessa on tarjolla sekä alppimajahuoneita asumiseen että alppiharjoitushuone. Korkealla harjoittelusta ja asumisesta saatava hyöty on yksilöllinen, ja vasteeseen vaikuttavia tekijöitä on runsaasti, Virlander muistuttaa.
– Vaste on yksilöllinen, ja voi olla tilanteita, joissa keho ei ole valmis vastaanottamaan korkean paikan harjoittelua esimerkiksi rauta-arvojen vaihtelun vuoksi. Voi käydä niin, että korkean paikan harjoittelu ei ole toiminut, koska keho ei ole ollut sillä hetkellä vastaanottavainen, mutta tästä ei voida päätellä, ettei korkean paikan harjoittelu yleisesti toimisi tämän juoksijan kohdalla. Muuttujia on paljon, Virlander toteaa.
Nämä seikat on syytä pitää mielessä myös uuden sängynpäätytutkimuksen tuloksia arvioitaessa. On mahdollista, että sängynpäädyn kohottamisen aiheuttamat muutokset ovat yksilöllisiä samalla tavoin kuin korkean paikan harjoittelun vaikutukset.
Lisäksi tutkimukseen osallistui vain yhdeksän miestä. Otos on pieni, eivätkä osallistujat olleet huippu-urheilijoita. Kovan tason kilpaurheilijat harjoittelevat jo intensiivisesti sekä hyödyntävät kuumassa ja korkealla harjoittelua.
Heidän kohdallaan kysymys on, auttaako sängynpäädyn nostaminen, jos muut veren kokonaismäärään vaikuttavat tekijät ovat jo täysimääräisesti käytössä.