Estadio Aztecalla kerääntyi ennätyksellinen määrä katsojia seuraamaan ilman FIFA:n hyväksyntää järjestettyjä MM-kisoja vuonna 1971. imago sportfotodienst
Syksyllä 1971 Meksikon kuuluisa Estadio Azteca täyttyi ääriään myöten, kun pelattiin jalkapallon maailmanmestaruudesta.
Tanska voitti finaalissa isäntämaa Meksikon maalein 3–0, ja kaikki maalit teki vain 15-vuotias Susanne Augustesen.
Loppuunmyytyä ottelua seurasi 112 500 katsojaa. Tätä lukua ei ole toistaiseksi ylitetty missään naisten urheilutapahtumassa.
Turnauksen herättämä kiinnostus yllätti myös itse pelaajat.
– Luulen, että koneessa on joku julkkis, Englannin maajoukkueen hyökkääjä Chris Lockwood sanoi joukkuekavereilleen nähdessään kiitoradalla Meksikon yössä välkkyvät salamavalot.
Julkkikset olivat he, ja pelaajat saivat sen mukaisen vastaanoton.
Silti turnausta ei tunneta juuri lainkaan. Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA ei tunnusta vuonna 1971 järjestettyjä kisoja virallisiksi MM-kisoiksi, eikä naisten maailmanmestaruudesta kilpailtu sen alaisuudessa vielä kahteen vuosikymmeneen.
Naisten jalkapallon ensimmäinen kultakausi nähtiin jo paljon aiemmin. Ensimmäisen maailmansodan aikana miesten ollessa rintamalla naiset pyörittivät tehtaita – ja pelasivat jalkapalloa.
Naisten jalkapallo ei jäänyt syrjään kiinnostuksen puutteen vuoksi. Päinvastoin. Esimerkiksi Englannissa kymmenet tuhannet katsojat täyttivät katsomoita 1920-luvun alussa.
Englannin jalkapalloliitto puuttui kuitenkin ilmiöön vuonna 1921 julistamalla jalkapallon naisille sopimattomaksi lajiksi ja kieltämällä jäsenseurojaan luovuttamasta kenttiään naisten otteluihin. Käytännössä päätös työnsi naisten jalkapallon vuosikymmeniksi marginaaliin. Naisten jalkapallon kielto oli voimassa eri puolilla maailmaa, ja syynä oli usein ”sopimattomuus naisille” tai väitetyt riskit hedelmällisyydelle.
Brasiliassa naisten jalkapallo kiellettiin vuonna 1941 osana asetusta, jonka mukaan naiset eivät saaneet harrastaa heidän ”luonnolleen sopimattomia” urheilulajeja. Kielto pysyi voimassa vuosikymmeniä, ja maa, joka tunnetaan nykyään Martan kaltaisista tähdistään, käynnisti kansallisen pääsarjansa vasta vuonna 2013.
Vuoden 1971 lopputurnauksessa Meksikoa edustaneet pelaajat kunnioittivat läsnäolollaan käynnissä olevien miesten MM-kisojen paraatia Mexico Cityssä 13. kesäkuuta. Gerardo Vieyra / NurPhoto / Shutterstock
Meksikon MM-kisat vuonna 1971 olivat valtava menestys. Finaalin yleisömeren lisäksi Meksikon lohkovaiheen otteluita Argentiinaa ja Englantia vastaan seurasi Aztecalla 90 000 katsojaa. Vastaaviin lukuihin päästiin vasta USA:n vuoden 1999 MM-lopputurnauksessa Rose Bowlilla.
Mestaruuden voittaneen Tanskan lisäksi kisoihin osallistui viisi maata: toiseksi tullut Meksiko, pronssiottelussa Argentiinan voittanut Italia sekä alkulohkoon jääneet Englanti ja Ranska.
Kisahuuman jälkeen monia pelaajia odotti karu paluu arkeen. Suurin osa Englannin pelaajista sai osallistumisensa vuoksi kolmen kuukauden pelikiellon. Vaikka turnaus keräsi valtavan yleisön, Meksikon jalkapalloliitto vetäytyi myöhemmin naisten joukkueen tukemisesta.
Kisojen taustalla oli naisten jalkapallon itsenäinen eurooppalainen järjestö FIEFF, joka oli järjestänyt vastaavan mutta pienemmän tapahtuman Italiassa vuotta aiemmin.
Juomayhtiö Martini & Rossi näki naisten jalkapallossa kaupallista potentiaalia ja rahoitti kisojen käytännön järjestelyjä.
FIFA ei edelleenkään noteeraa Copa 71 -nimellä tunnettua tapahtumaa viralliseksi MM-lopputurnaukseksi. Pitkään kattojärjestö vaikeni koko tapahtumasta. FIFA:n museon digitaalisessa versiossa tapahtuma nykyään kuitenkin mainitaan ja tunnustetaan finaalin yleisömäärä osaksi historiaa, joskaan ennätyksestä ei puhuta.
Ensimmäinen FIFA:n järjestämä naisten MM-lopputurnaus järjestettiin vasta vuonna 1991. Vuoden 1971 finaalin yleisömäärä on jäänyt yhä ylittämättömäksi.
Lähteet: FIFA.com ja FIFA Museum, The Guardian, The Conversation, BFI (Copa 71), Guinness World Records, The OG Lioness (Leicestershire Press).
