Iran ei osallistu toiseen neuvottelukierrokseen Yhdysvaltojen kanssa, ellei viittä ennakkoehtoa, jotka tähtäävät luottamuksen rakentamiseen, täytetä, raportoi Iranin puolivirallinen Fars-uutistoimisto tiistaina, viitaten asiantuntevaan lähteeseen, kertoi Xinhua.
Lähteen mukaan ehdot on kuvattu ”minimaalisen luottamuksen rakentamisen takeiksi”, joita tarvitaan ennen uusien neuvottelujen aloittamista Washingtonin kanssa.
Ehtojen joukossa on vihollisuuksien lopettaminen kaikilla rintamilla, erityisesti Libanonissa; pakotteiden poistaminen Iranilta; jäädytettyjen iranilaisten varojen vapauttaminen; Iranin sodan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen; sekä Iranin suvereniteettioikeuksien tunnustaminen Hormuzinsalmen alueella. Lähteen mukaan vaatimukset on välitetty Yhdysvalloille vastauksena 14 kohdan Yhdysvaltojen ehdotukseen.
Lähde kertoi myös, että Iran oli ilmoittanut Pakistanille, joka toimii neuvottelujen välittäjänä, että Yhdysvaltojen jatkuva merisaarto Arabianmerellä ja Omaninlahdella tulitauon jälkeen on vahvistanut Teheranin käsitystä siitä, että neuvottelut Washingtonin kanssa ovat epäluotettavia.
Ehdot on tarkoitettu ainoastaan perustason luottamuksen luomiseksi, joka on tarpeen keskustelujen jatkamiseksi.
Iran lähetti vastauksensa viimeisimpään Yhdysvaltojen luonnosehdotukseen konfliktin päättämiseksi pakistanilaiselle välittäjälle sunnuntaina.
Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baghaei sanoi maanantaina, että Teheranin ehdotus pyrki ainoastaan turvaamaan iranilaisten ”lailliset” oikeudet.
Iran ja Yhdysvallat sopivat tulitauosta 8. huhtikuuta 40 päivän taisteluiden jälkeen, jotka alkoivat Yhdysvaltojen ja Israelin iskuista Teheraniin ja muihin iranilaisiin kaupunkeihin 28. helmikuuta. Iranilaiset ja Yhdysvaltojen delegaatiot pitivät myöhemmin neuvottelukierroksen Islamabadissa 11. ja 12. huhtikuuta, mutta eivät saavuttaneet sopimusta.
Osapuolet ovat vaihtaneet useita luonnosehdotuksia Pakistanin kautta viime viikkoina osana pyrkimyksiä lopettaa konflikti.
Samaan aikaan Iranin hallitus on nostanut kanteen Yhdysvaltoja vastaan pysyvässä välimiesoikeudessa (PCA) Haagissa Washingtonin sotilaallista aggressiota iranilaisia ydinlaitoksia vastaan, taloudellisten pakotteiden asettamista ja sotilaallisia uhkia vastaan, raportoi Iranin Mizan-uutistoimisto tiistaina.
Kanteen jätti PCA:han helmikuussa, ja siinä viitataan 1981 Algeriassa tehtyjen sopimusten rikkomuksiin sekä Yhdysvaltojen kansainvälisten sitoumusten rikkomuksiin 12 päivän sodan aikana Irania vastaan kesäkuussa 2025, Mizan-uutistoimiston mukaan.
Mizanin mukaan Iran on vaatinut, että tuomioistuin tuomitsee Yhdysvallat sen sisäisiin asioihin puuttumisesta ja määrää Yhdysvaltojen hallituksen lopettamaan välittömät ja epäsuorat puuttumiset välittömästi.
Iran on myös vaatinut, että Yhdysvallat antaa takeet siitä, ettei se toista näitä toimia ja maksaa täysimääräiset korvaukset Iranille aiheutuneista vahingoista, raportissa todettiin.
Iran allekirjoitti Yhteisen kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman (JCPOA) heinäkuussa 2015, joka asetti rajoituksia sen ydinohjelmalle vastineeksi pakotteiden lieventämisestä.
Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta vuonna 2018, palauttaen pakotteet, mikä johti Iranin ydinvelvoitteiden supistumiseen. Neuvottelut JCPOA:n elvyttämiseksi alkoivat huhtikuussa 2021 Wienissä, mutta merkittävää edistystä ei ole tapahtunut sen jälkeen, kun viimeinen kierros päättyi elokuussa 2022.
Iranin ja Israelin välisen 12 päivän sodan aikana Yhdysvallat pommitti kolmea iranilaista ydinlaitosta: Fordow, Natanz ja Isfahan.
Britannia lähettää sota-aluksen ja hävittäjiä monikansalliseen Hormuz-operaatioon
Britannia aikoo lähettää sota-aluksen, hävittäjiä ja autonomisia järjestelmiä osana monikansallista turvallisuusoperaatiota Hormuzinsalmessa, kertoi puolustusministeriö (MOD) tiistaina.
Britannian puolustusministeri John Healey ilmoitti suunnitelmasta yli 40 maan puolustusministerien virtuaalisen kokouksen jälkeen.
MOD:n mukaan Britannia tarjoaa 115 miljoonaa puntaa (156 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) uutta rahoitusta autonomiselle miinanetsintävarustukselle ja kehittyneille vastatoimijärjestelmille.
Kuninkaallinen laivasto lähettää myös modulaarisen ”Mehiläispesä” -järjestelmänsä ja nopeita autonomisia Kraken-dronelaivoja, jotka on suunniteltu havaitsemaan, seuraamaan ja tunnistamaan mahdollisia uhkia. Typhoon-hävittäjät suorittavat ilmapartioita, kun taas brittiläiset miinanraivausasiantuntijat tukevat asiaan liittyviä operaatioita.
MOD kuvasi monikansallista operaatiota ”tiukasti puolustavaksi” ja sen tavoitteena on suojata kansainvälistä laivakulkua. Hormuzinsalmi on yksi maailman tärkeimmistä energialähetysreiteistä, jonka kautta kulkee noin viidesosa maailman öljyhuollosta.