Tämä kuva, joka on otettu 2. maaliskuuta 2026, näyttää Israelin ilmaiskujen aiheuttaman tuhon Hosh al-Rafqan kaupungissa, lähellä Baalbekia Itä-Libanonissa. Kuva: Xinhua, Taher Abu Hamdan.
Yhdysvaltain keskuskomentaja ilmoitti maanantaina kahden lisäamerikkalaisen sotilaan kuolemasta Iranin hyökkäyksissä, mikä nosti kuolleiden kokonaismäärän kuuteen, raportoi Xinhua.
”Maaliskuun 2. päivänä klo 16 ET kuusi amerikkalaista sotilasta on kaatunut taistelussa. Yhdysvaltain joukot ovat äskettäin löytäneet kaksi aikaisemmin kadonnutta sotilasta laitokselta, joka sai osumaa Iranin alkuperäisten hyökkäysten aikana alueella,” komento sanoi X:ssä julkaistussa viestissä.
Toisessa aikaisemmassa viestissä komento kertoi, että Yhdysvaltain joukot ovat upottaneet 11 iranilaista sotalaivaa Omaninlahdella.
Yhdysvallat ja Israel aloittivat laajat ilmaiskut Iraniin lauantaina aamulla. Iran vahvisti sunnuntaina, että sen ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei oli kuollut edellisen päivän ilmaiskujen seurauksena.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi maanantaina, että sotilaallisella kampanjalla Irania vastaan on ”kyky jatkua paljon pidempään” kuin neljästä viiteen viikkoon.
Demokraattiset lainsäätäjät ovat kritisoineet sotilaallista operaatiota, väittäen, että uhkaa ei ollut ja hyökkäys ei ollut kongressin hyväksymä.
Hakeem Jeffries, Yhdysvaltain edustajainhuoneen ykkösdemokraatti, kirjoitti X:ssä sunnuntaina, että hän oli ”sydänsurullinen useiden sotilaiden menetyksestä Lähi-idässä.”
”Enemmän amerikkalaisia sankareita ei tarvitse kuolla huolimattoman sodan päätöksen vuoksi. Kongressin on toimittava tällä viikolla rajoittaakseen tätä presidenttiä,” Jeffries sanoi.
Samaan aikaan Trump sanoi, ettei hän sulje pois Yhdysvaltain maajoukkojen lähettämistä Iraniin, jos se on tarpeen.
”Minulla ei ole pelkoa maajoukoista — kuten jokainen presidentti sanoo, ’Maajoukkoja ei tule olemaan’, minä en sano niin,” Trump kertoi New York Postille antamassaan haastattelussa.
”Sanon ’todennäköisesti ei tarvitse niitä’, (tai) ’jos ne ovat tarpeen’,” hän sanoi.
Trump väitti, että lauantaina aloitetut sotilaalliset toimet olivat ”paljon aikataulua edellä” tappamalla kymmeniä korkeita iranilaisia viranomaisia.
Sunnuntaina Trump kertoi The New York Timesille, että hän arvioi sodan kestävän neljästä viiteen viikkoon.
Reuters/Ipsos -kysely, joka toteutettiin lauantaina ja sunnuntaina, osoitti, että noin 43 prosenttia Yhdysvaltain kansasta ei hyväksynyt iskuja ja vain 27 prosenttia hyväksyi ne. Toinen 29 prosenttia sanoi, etteivät he olleet varmoja.
”Luulen, että kyselyt ovat todella hyviä, mutta en välitä kyselyistä,” Trump sanoi haastattelussa.
Maanantaina Iranin ylimmän kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri Ali Larijani sanoi, että maa on valmistautunut pitkään sotaan.
”Iran, toisin kuin Yhdysvallat, on valmistautunut pitkään sotaan,” Larijani sanoi sosiaalisen median alustalla X julkaistussa viestissä.
”Kuten viimeiset 300 vuotta, Iran ei aloittanut tätä sotaa, ja meidän rohkeat asevoimamme eivät ole osallistuneet hyökkäyksiin muuta kuin puolustuksen vuoksi. Puolustamme itseämme ja kuuden tuhannen vuoden ikäistä sivilisaatiotamme ankarasti riippumatta kustannuksista ja saamme viholliset katumaan heidän virhearvioitaan,” hän sanoi.
Samaan aikaan Trump sanoi olevansa ”erittäin pettynyt” Britannian pääministeriin Keir Starmeriin, koska tämä esti häntä käyttämästä Diego Garcian sotilastukikohtaa iskujen toteuttamiseen Iraniin, brittimedian mukaan maanantaina.
Britannian aikaisempi kieltäytyminen antaa Yhdysvaltain joukoille käyttää tukikohtaa oli jotain, mitä ei ollut ”tapahtunut maiden välillä aiemmin,” Trump sanoi.
Lausunnossaan sunnuntai-iltana Starmer hyväksyi Yhdysvaltain pyynnön käyttää tukikohtaa ”tietyissä ja rajoitetuissa puolustustarkoituksissa.” Mutta Trump sanoi, että Starmer ”otti liian kauan” muuttaakseen mieltään.
Chagos-saarten saariryhmä on Yhdysvaltojen ja Britannian tärkeä sotilastukikohta. Britannia irrotti saariryhmän Mauritiusista vuonna 1965, jolloin se oli Britannian siirtomaa, ja vuokrasi Diego Garcian, saariryhmän suurimman saaren, Yhdysvalloille yhteiseksi Yhdysvaltain ja Britannian sotilastukikohdaksi seuraavana vuonna.
Toukokuussa 2025 ilmoitetun sopimuksen mukaan Britannia suostui siirtämään Chagos-saarien suvereniteetin Mauritiusille, samalla kun se vuokrasi takaisin Diego Garcian 99 vuodeksi 101 miljoonalla punnalla (136 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) vuosittain.
Trump kutsui vuokrasopimusta ”suureksi virheeksi” viime kuussa, huomauttaen, että ”Yhdysvaltojen voi olla tarpeen käyttää Diego Garciaa”, jos ydinsopimusneuvottelut Iranin kanssa epäonnistuvat.
Samaan aikaan Israelin ilmaiskut osuivat Jnahin ja Bir Hassanin alueille Beirutin eteläisissä esikaupunkialueissa maanantaina illalla, ensimmäiset iskut keskeisen Beirutin lähellä sitten tulitauon marraskuussa 2024, paikallinen al-Jadeed -kanava raportoi.
Israelin armeija ilmoitti, että se kohdisti iskun Hezbollahin viranomaisiin, mutta ei antanut lisätietoja.
Israelin iskut Libanonissa tappoivat maanantaina vähintään 52 ihmistä ja haavoittivat 154, hallitus kertoi, päivittäen aikaisemman kuolonuhrimäärän 31 kuolleeseen ja 149 haavoittuneeseen. Etelä- ja Itä-Libanonin sekä Beirutin eteläisten esikaupunkien pommitukset ovat pakottaneet yli 28 500 ihmistä jättämään kotinsa, hallituksen katastrofihallintayksikkö raportoi.
Hezbollahin lainsäätäjä Mohammed Raad, joka johtaa ryhmän Vastarinnan uskollisuus -lohkkoa, kritisoi hallituksen päätöstä julistaa kaikki aseelliset toimet valtion kontrollin ulkopuolella laittomiksi. Hän sanoi, että päätös kohdistuu ryhmiin, jotka taistelevat Israelin hyökkäyksiä vastaan, samalla kun se ei estä sitä, mitä hän kuvasi jatkuvaksi aggressioksi.
Raad’n lausunto tuli tunteja sen jälkeen, kun sosiaalisessa mediassa oli raportoitu hänen kuolleen Israelin iskuissa Beirutin eteläisissä esikaupunkialueissa, tunnetuissa nimellä Dahieh. Hänen kommenttinsa näyttivät kumoavan nämä väitteet.
Hän sanoi, että Hezbollahin vastaus Israelin eskalaatioon merkitsi ”alistumisen” ja ajatuksen hylkäämistä, että sovinto Israelin kanssa on ainoa tie turvallisuuteen.
Aikaisemmin maanantaina Libanonin hallitus julisti kaikki sotilaalliset ja turvallisuustoimet valtion auktoriteetin ulkopuolella laittomiksi, vahvistaen, että päätökset sodasta ja rauhasta kuuluvat yksinomaan valtion instituutioille. Se määräsi turvallisuusviranomaisia estämään raketti- tai dronehyökkäykset Libanonin alueelta, vaati rajoittamaan aseita Litani-joen pohjoispuolella, joka kulkee suurin piirtein rajan suuntaisesti, ja kehotti tehostamaan diplomaattisia ponnisteluja Israelin hyökkäysten pysäyttämiseksi.
Samaan aikaan Israelin armeija ilmoitti maanantai-iltana, että se oli suorittanut iskusarjan Teheranin sydämessä, kohdistuen Iranin tiedusteluministeriöön ja Basij-päämajaan, kolmantena päivänä Yhdysvaltojen ja Israelin yhteisoperaatiosta islamilaista tasavaltaa vastaan.
Israelin ilmavoimat iskivät ”kymmeniin” hallituksen sisäisen turvallisuuden elinten päämajoihin. Kohteiden joukossa oli yli 10 tiedusteluministeriön päämajaa — Iranin ensisijainen tiedusteluelin — sekä lukuisia Quds-joukkojen tiloja.
Armeija korosti erityisesti iskuja alueellisiin komentokeskuksiin ja Basij-päämajaan, lisäten, että se aikoo jatkaa Iranin virallisten järjestelmien kohdistamista.
Komentokeskusten lisäksi ilmavoimat jatkoivat pintapintatoimintamissileiden laukaisijoiden, aseiden tuotantopaikkojen ja Iranin islamilaisen vallankumouskaartin ilmavoimien eri kohteiden kohdistamista.
Isku Teheranin pääkaupungissa seurasi päivää, jolloin tapahtui voimakasta eskalaatiota, johon kuului 110 000 israelilaisen reserviläisen mobilisointi ja intensiiviset iskut Libanonissa, mukaan lukien Beirutin alueella, sen jälkeen kun Iranin tukema Hezbollah ampui ohjuksia ja droneja Israelin suuntaan.
Qatar ilmoittaa alas ampuneensa kaksi iranilaista sotakoneita, torjuneensa ohjuksia
Qatar ampui alas kaksi iranilaista Su-24 sotakoneita maanantaina illalla ja torjui useita ohjuksia ja droneja, joita viranomaiset kuvailivat koordinoiduksi hyökkäykseksi, maan puolustusministeriö kertoi lausunnossaan.
Ilmatorjuntajärjestelmät, jotka toimivat Qatari ilmavoimien ja laivaston kanssa, torjuivat seitsemän ballistista ohjusta ja viisi dronea hyökkäyksen aikana, ministeriö lisäsi lausunnossaan. Kaikki ohjukset tuhoutettiin ennen kuin ne saavuttivat kohteensa, estäen uhreja ja suuria vahinkoja.
Ministeriö totesi, että Qatarin asevoimilla on ”täydelliset kyvyt ja resurssit suojella maan suvereniteettia ja aluetta sekä vastata päättäväisesti mihin tahansa ulkoiseen uhkaan.”
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Qatari, Saudi-Arabian, Bahrainin, Jordanian, Kuwaitin ja Yhdysvaltojen yhteisessä lausunnossa maanantaina tuomittiin iskut, jotka kohdistuivat Yhdistyneiden arabiemiirikuntiin, Bahrainiin, Jordaniaan, Kuwaitiin, Omaniin, Qatariin, Saudi-Arabiaan ja Irakiin, mukaan lukien Irakin Kurdistanin alue.
Hyökkäykset ”kohdistuivat suvereenille alueelle, vaaransivat siviiliväestöä ja vahingoittivat siviili-infrastruktuuria,” lausunnossa todettiin, ja kutsuttiin iskuja ”perusteettomiksi ja huolimattomiksi.”
Israel ja Yhdysvallat aloittivat laajamittaiset iskut Iraniin lauantaina, tappamalla ylin johtaja Ali Khamenein ja useita korkeita viranomaisia. Hyökkäykset, jotka osuivat useimpiin Iranin maakuntiin, ovat tappaneet yli 550 ihmistä iranilaisten medioiden mukaan.
Iran vastasi ohjus- ja dronehyökkäyksillä Israeliin ja Yhdysvaltain sotilastukikohtiin ympäri aluetta. Iranin ulkoministeri Seyed Abbas Araghchi sanoi, että Teheran pyrkii ylläpitämään ystävällisiä suhteita naapureihinsa ja että sen hyökkäykset kohdistuvat vain Yhdysvaltain sotilasomaisuuteen.
