Pixabay File Photo.
Vain 22 prosenttia suomalaisista yrityksistä keskittyy liiketoiminnan kasvuun tekoälyn avulla sisäisen tehokkuuden parantamisen sijaan, kertoo OP Pohjolan tilaaman Corporate Pulse -kyselyn mukaan.
Yhdessä kolmesta yrityksestä tekoälyinvestoinnit ohjautuvat varovaisuudesta mahdollisen kasvun tavoittelun sijaan, OP tiedotti tiedotteessaan torstaina viitaten kyselyyn.
Kun on kyse tekoälystä, suomalaiset yritykset keskittyvät tällä hetkellä toiminnan tehokkuuden parantamiseen. Kyselyssä puolet vähintään 200 miljoonan euron liikevaihtoa olevista yrityksistä ei etsi pääasiassa liiketoiminnan kasvua tekoälyn kautta.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 22 prosenttia kertoi keskittyvänsä kasvuun, kun taas 28 prosenttia ei ottanut kantaa.
Samaan aikaan yksi kolmesta yrityksestä kertoo, että tekoälyinvestoinnit ohjautuvat varovaisuudesta, ei mahdollisten hyötyjen tavoittelusta.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 45 prosenttia ei pitänyt väittämää paikkansapitävänä ja 21 prosenttia ei ollut samaa tai eri mieltä.
”On kiinnostavaa, että suhteellisen suuri osa kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ottanut kantaa siihen, mitä tekoälyltä odotetaan tai mitkä tekijät ohjaavat päätöksiä. Yritykset ymmärtävät, että olemme pikajunalla, eikä niillä ole varaa jäädä jälkeen. Kasvun ja innovaatioiden näkökulmasta olisi kuitenkin erittäin tärkeää, että yritykset varaisivat aikaa strategian harkitsemiseen ja varmistaisivat, että tekoälyinvestoinnit suuntautuvat oikeaan suuntaan”, sanoi OP Corporate Bankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi.
Eurostatin mukaan 38 prosenttia vähintään kymmenen työntekijän yrityksistä käytti tekoälytekniikoita vuonna 2025, mikä oli EU:n toiseksi korkein käyttöaste Tanskan jälkeen.
Useat kyselyt ovat osoittaneet, että suomalaiset yritykset ovat varovaisempia kasvun tavoittelussa kuin kansainväliset kilpailijansa. Sama ilmiö näkyy tekoälyn käytössä.
”Suomi johtaa Eurooppaa tekoälyn käytössä, mutta se ei yksinään tarkoita, että voittaisimme tekoälyn kilpailun. Jos ajattelemme liian pienesti ja tyytyymme esimerkiksi ’hevoseen vaunun eteen’, emme todennäköisesti keksi autoa”, Keitaanniemi lisäsi.
Vaikka suomalaiset yritykset käyttävät tekoälyä laajasti, vain 15 prosenttia Corporate Pulse -kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo pystyvänsä luotettavasti mittaamaan tekoälyn vaikutuksia liiketoimintaan.
Vaikka mittausvaikeudet ovat olemassa, 48 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoo tietävänsä, millaista liiketoiminnallista arvoa ne tavoittelevat tekoälyn kautta.
Kyselyn tulokset tukevat kokonaiskuvaa OP Pohjolan ja Accenturen vuonna 2026 julkaisemasta aiemmasta tutkimuksesta.
Tuo kysely osoitti, että 71 prosenttia liiketoiminnan johtajista kertoi organisaationsa keskittyvän tekoälyn hyötyihin toiminnan tehokkuuden parantamisessa.
Vain 11 prosenttia kyselyyn vastanneista käytti tekoälyä selkeällä strategisella ajattelulla, ja 70 prosenttia ei kertonut tekoälyn tuottaneen mitattavia liiketoiminnallisia vaikutuksia. Samalla 38 prosenttia arvioi kasvattavansa tekoälyinvestointejaan vähintään neljänneksellä seuraavan kahden vuoden aikana.
”Tekoälyn kilpailussa ratkaiseva tekijä ei ole se, kuinka monta työntekijää käyttää tekoälyagentteja. Todellinen merkitys on siinä, missä luodaan tulevia vientituotteita, immateriaalioikeuksia ja liiketoimintamalleja. Jos Suomi pysyy vain teknologioiden kuluttajana, jotka on kehitetty muualla, lisäarvon hyödyt voivat karkota muihin maihin”, Keitaanniemi sanoi.
