Presidentti Alexander Stubb pitää Ranskan ydinasedoktriinissa tapahtuvaa muutosta myönteisenä eikä näe Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa esteitä aloitteeseen liittymiselle. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Viranomaiset saavat Stubbin vahvan tuen droonitapausten käsittelyyn.
Sotilasliitto Naton huippukokouksista on tullut tapahtumia, joita monet odottavat pelonsekaisella innolla – erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vuoksi. Jotkut uskovat, että sovun säilyttämiseksi olisi syytä palata aikaisempaan käytäntöön, jolloin Nato-johtajat kokoontuivat harvemmin kuin kerran vuodessa.
Kuukauden kuluttua Ankarassa käsitellään vaikeita kysymyksiä, kuten puolustusmenojen sovitun kasvun toteuttamista, puolustusteollisuuden tuotannon lisäämistä sekä taakanjaon siirtämistä Yhdysvalloilta Euroopalle.
Liittokunnan toiseksi uusimman jäsenmaan presidentti Alexander Stubb ei vaikuta olevan huolissaan kokouksen lähestymisestä.
– Realistisena optimistina näen kaikista haasteista huolimatta enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia tässä Naton huippukokouksessa, Stubb toteaa STT:n haastattelussa.
Kuitenkin on totta, että jotkut jäsenvaltiot ovat investoineet puolustukseensa huomattavasti enemmän kuin toiset.
– Kyllä siellä huippukokouksessa varmasti tarkastellaan Excel-taulukkoa melko tarkasti – mutta Suomella ei ole tässä tapauksessa hätää, koska meillä ovat sekä kyvykkyydet että menot kunnossa, Stubb toteaa.
Sotilaalliset kyvyt tärkeämpiä kuin joukot
Natossa ollaan puheiden tasolla yhtä mieltä siitä, että Euroopan tulisi ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan Yhdysvaltojen sijaan. Mutta onko eurooppalaisempi Naton kehittäminen mahdollista, vai onko Euroopan varauduttava myös siihen, että se jää täysin oman onnensa nojaan?
Stubb arvioi, että taakanjaossa pyritään siirtämään nykyisestä Yhdysvaltain suuremmasta vastuusta noin 50–50 tasajakoon.
– Tärkeintä on, että siirtymä tapahtuu rauhallisesti ja järjestelmällisesti, Stubb toivoo.
Hänen mukaansa taakanjaossa on kaksi tasoa: kyvykkyydet ja joukot. Euroopan on kysyttävä itseltään, mitä Yhdysvalloilla on, mutta meiltä puuttuu.
– Sitten kannattaa varmaan keskittyä siihen. Joukkojen määristä olen ehkä vähemmän huolissani. Niitä on melko helppo laskea, mutta ne eivät tule olemaan tämän taakanjaon ratkaiseva tekijä, Stubb ennustaa.
Euroopassa on viime aikoina keskusteltu Yhdysvaltain yllättävistä ja vaihtelevista kommenteista Eurooppaan sijoitettavien tai sen puolustuksen varattavien joukkojen ja kaluston määrästä. Stubbin mukaan on totta, että pelote koostuu sekä sotilaallisista kyvyistä että niihin liittyvästä puheesta.
– Retoriikassa olisi toivottavaa, että kaikki liittolaiset pysyisivät suomalaisina eli maltillisina ja rauhallisina.
Yhdysvallat ei ainakaan vielä ole vihjannut sulkevansa ydinasesateenvarjoaan Euroopan yltä. Euroopassa Ranska on kuitenkin tehnyt alustavan aloitteen oman ydinpelotteensa mahdollisesta laajentamisesta myös liittolaistensa suojaksi.
Stubb pitää Ranskan ydinasedoktriinissa tapahtuvaa muutosta myönteisenä eikä näe Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa esteitä aloitteeseen liittymiselle. Ydinaseet ovat osa Naton yhteistä pelotetta, johon Suomikin on sitoutunut.
Stubbin mukaan Ranskan aloite on kuitenkin pitkä prosessi, joten keskusteluja voidaan käydä rauhassa ja harkiten.
– Mutta kaikille suomalaisille on varmasti selvää, että Suomeen ei olla sijoittamassa ydinaseita, Stubb lisää.
Drooniuhkien taustoista ei voi kertoa kaikkea
STT haastatteli Stubbia tiistaina lentomatkalla Tallinnaan, missä presidentti tapasi ukrainalaisen virkaveljensä Volodymyr Zelenskyin useaan otteeseen.
Ukrainan sota on työllistänyt Stubbia merkittävästi, ja maan puolustustaistelu Venäjää vastaan on vaikuttanut myös Suomeen harhautuneina drooneina. Julkisessa keskustelussa Suomen varautumisessa ja viestinnässä on havaittu monia puutteita, mutta presidentin näkemys on toinen.
– Kun olen saanut hyvin yksityiskohtaiset briiffaukset siitä, miten nämä kolme droonitapausta Suomessa ovat edenneet, niin olemme toimineet tässä hyvin. Olen erittäin tyytyväinen Ilmavoimien ja muiden viranomaisten toimintaan, Stubb vakuuttaa.
Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuun alussa lähteidensä perusteella laajasta droonivaroituksesta Uudellamaalla, joka johtui toukokuussa siitä, että Ukraina olisi virheellisesti varoittanut Suomea maalitetuista drooneista. Tämän jälkeen esimerkiksi jotkut kansanedustajat kritisoivat sitä, ettei heille ollut kerrottu uhkan alkuperästä.
Stubb kommentoi asiaa toteamalla, että turvallisuussyistä kaikkia viranomaisten tiedossa olevia asioita ei voida käsitellä julkisuudessa.
– Viestinnän osalta kaikkein tärkeintä on, että suomalaiset luottavat viranomaisiimme ja saavat kriittisillä hetkillä olennaista tietoa.
Hän muistuttaa harhautuneiden droonien olevan Venäjän hyökkäyssodan sivuvaikutuksia. Stubbin mukaan suomalaisten kannattaa valmistautua henkisesti siihen, että vastaavia tapauksia voi esiintyä myös tulevaisuudessa.
Viime aikoina suomalaisia on koetellut polttoaineiden korkea hinta, eikä sen aiheuttaneelle sotimiselle Lähi-idässä ole Stubbin mukaan näkyvissä pikaista loppua. Tilanne on pikemminkin kärjistynyt.
Stubb arvioi Israelin tavoitteiden toteutuneen melko hyvin niin suhteessa Iraniin, Libanoniin kuin palestiinalaisiin.
– On vaikeaa nähdä suunnanmuutosta Israelin osalta. On sitten eri asia, miten Yhdysvallat kykenee painostamaan Israelia esimerkiksi tulitaukoon.
Yhdysvaltain ja Israelin välirikon mahdollisuutta hän ei halua arvioida Suomen presidenttinä.
