Datakeskusten rekisteröintivelvoitetta on tarkoitus saada voimaan vielä nykyisen hallituskauden aikana. JADE SILPO / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps.) mukaan lakiesitys rekisteröintivelvoitteesta lähetetään lähiaikoina lausunnoille, ja toimiala pitää uudistusta tervetulleena.
Sen sijaan, että datakeskusten tulisi rekisteröityä Suomessa hallituksen kaavailujen toteutuessa, elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps.) mukaan lakiesitys on lähes valmis. Se on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle pian.
Rekisteröintivelvoite tarkoittaisi sitä, että tietyn kokoluokan datakeskukset velvoitetaan toimittamaan keskeisimmät tiedot omistajatahosta ja datakeskuksen teknisistä ominaisuuksista Huoltovarmuuskeskukseen.
– Datakeskuksen olisi ilmoitettava muun muassa toiminnan perimmäinen edunsaaja, kuka keskusta operoi ja mikä on sen sähkönkulutus, Puisto kertoo STT:lle.
Perimmäinen edunsaaja tarkoittaa henkilöä, joka käyttää viimekätistä määräysvaltaa tai omistusoikeutta yrityksessä.
Rekisteröintiesitystä on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Se on yhdistetty datakeskuksille valtiovarainministeriössä valmistelussa olevaan verotukeen. Aikaisempi ajatusmalli on ollut se, että vain rekisteröity datakeskus olisi oikeutettu saamaan tukea.
STT:n tietojen mukaan verotukeen liittyy kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä. Asia ei välttämättä ole pöydällä alkavan viikon budjettiriihessä.
Myös Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola arvioi STT:lle, ettei tuki välttämättä tule. Hänen mukaansa tuki ei ole mukana budjettiriihen aineistossa.
Kokonaisuus on viivästynyt aikataulusta
Korvaavan verotukimallin piti astua voimaan jo heinäkuun alussa, jolloin datakeskusten sähköverotus kiristyi. Ennen tätä keskukset saivat verkosta alennetun veroluokan sähköä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on todennut tukimallin olevan valmiina valtiovarainministeriössä ja odottavan vain rekisteröintiesityksen valmistumista.
Puiston mukaan rekisteröintivelvoitteen valmistelu ei ole ollut helppoa.
– Siinä on paljon erilaisia kriteereitä, joita on pitänyt harkita, mutta nyt se on kunnossa ja saadaan maaliin, hän sanoo.
Aikataulu on tiukka. Hallituksen esitysten on oltava eduskunnassa viimeistään loppusyksystä, jotta ne ehditään käsitellä tällä vaalikaudella.
Tarpeellinen, vaikka tukea ei tulisi
Puiston mukaan rekisteröinti parantaa tilannekuvaa datakeskuksista. Niiden vaikutuksia olisi helpompi arvioida, jos ne olisivat rekisterissä. Velvoite on hänen mielestään tarpeellinen, vaikka uutta verotukea ei lopulta toteutuisikaan.
Elinkeinoministeri suhtautuu datakeskuksiin kriittisesti. Hänen mukaansa järjestelmä, jossa datakeskukset hyväksytään saapumisjärjestyksessä, ei toimi. Verkkoon pääsyä tulisi priorisoida.
Hän on esittänyt, että datakeskuksille voitaisiin myöntää tietty kiintiömäärä kapasiteetista, joka voitaisiin huutokaupata.
– Toinen hyvä periaate on ”bring your own power”, Puisto ehdotti viestipalvelu X:ssä.
Tämä tarkoittaisi, että kehittäjät rakentaisivat tai hankkisivat datakeskukselle omat, erilliset energialähteet sen sijaan, että keskukset olisivat täysin riippuvaisia paikallisesta julkisesta sähköverkosta.
Puiston mukaan datakeskukset ovat päivänpolttava kysymys myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Irlannissa sähköverkot ovat hyvin kuormittuneita ja sähkön hinta on noussut.
Toimialalla ei lasketa tuen varaan
Purra on suhtautunut verotukeen epäilevästi. Hän on todennut olevansa tyytyväinen heinäkuun alussa voimaan astuneeseen datakeskusten sähköveroluokan kiristykseen. Hänen mukaansa kiristys ei ole vaikuttanut datakeskusten maahantulo- tai investointihalukkuuteen.
Toisaalta Purra on sanonut, että hallitus pitää kiinni päätöksistään. Hallitus linjasi viime vuonna valmistelevansa korvaavan verotuen sähköveroluokan kiristyttyä.
Alustavan mallin mukaan tuki toteutettaisiin sähkön kulutukseen perustuvana veronpalautuksena. Tuen määrä olisi 30 miljoonaa euroa vuodessa ja se olisi määräaikainen kymmeneksi vuodeksi.
Toimiala ei ole laskenut tuen varaan.
– Valmisteltu malli sellaisenaan kuin sitä on esitelty, on täysin turha. Se ei tukisi yhtään minkään yrityksen investointeja, Datakeskusteollisuuden Poikola sanoo.
Sen sijaan rekisteröintivelvoite olisi hänen mielestään tervetullut uudistus avoisuuden kannalta, kunhan se ei aiheuta kohtuutonta paperityötä yrityksille.
– Toivoisimme, että olisi julkista tilannetietoa datakeskuksista, hän toteaa.
