DF File Photo.
Korkeammat energiahinnat ja nousevat korkotasot Lähi-idän kriisin seurauksena todennäköisesti heikentävät taloudellista toimintaa Suomessa myöhemmin tänä vuonna, ilmenee Nordea Pankin torstaina julkaisemasta talousennusteesta.
Ennuste kuitenkin toteaa, että Suomen talous on palannut laaja-alaiseen kasvuun, ja sekä yksityinen kulutus että teollinen tuotanto ovat kasvaneet, mikä alkaa tukea työmarkkinoita ja julkisia talouksia.
Lähi-idän sota ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi globaaliin talouteen, ellei se pitkittyisi tai öljyn hinnat nousisi merkittävästi nykyisiltä tasoilta.
Kuitenkin epävarmuus on korkea, mikä itsessään vaikuttaa negatiivisesti sekä liiketoimintajohtajien että kuluttajien luottamukseen.
Samaan aikaan inflaatio on nousussa, ja monilla alueilla on odotettavissa korkeampia korkoja.
“Pohjoismaat eivät ole toistaiseksi kärsineet merkittävästi Lähi-idän konfliktista. Yksikään maa ei käy merkittävää kauppaa alueen kanssa, ja taloudet ovat maailman energiatehokkaimpia, sillä merkittävä osa kulutuksesta kaikissa maissa tulee uusiutuvista energialähteistä. Tämä antaa Pohjoismaille kilpailuedun öljyn hintojen noustessa,” sanoi Helge Pedersen, Nordea-konsernin pääekonomisti.
Tanskan talous perustuu vahvalle pohjalle, jossa on hyvät julkiset taloudet ja korkea työllisyys. Geopoliittinen myllerrys todennäköisesti johtaa alhaisempaan talouskasvuun ja korkeampaan inflaatioon kuin aiemmin odotettiin, vaikka molemmat pysyvät suhteellisen suotuisilla tasoilla. Kulutuksen odotetaan edistävän toimintaa.
Norjan talous osoittaa kestävyyttä Lähi-idän konfliktia kohtaan, vaikka korkeammat korkotasot vaikuttavat näkymiin. Kestävä, yli tavoitetason oleva inflaatio, jota ruokkivat korkeammat öljy- ja raaka-ainehinnat, todennäköisesti johtaa edelleen tiukentamiseen Norges Bankilta. Työttömyys pysyy alhaisena, ja kruunu vahvistuu edelleen.
Ruotsi on hyvin varustautunut kohtaamaan haasteita Lähi-idän sodasta, ja olosuhteet ovat suotuisat terveelle kasvulle. Kansainvälisen kysynnän kasvu tukee vientiä, kun taas työmarkkinat jatkavat parantumistaan. Alhainen inflaatiopaine alussa antaa Riksbankille mahdollisuuden odottaa ja nähdä tänä vuonna.
