Telian datakeskus Helsingissä otettu vuonna 2018. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Toimialajärjestö arvioi, että datakeskusten osuus koko sähkönkulutuksesta on 5–6 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Datakeskusten sähkönkulutus tulee kasvamaan Suomessa merkittävästi lähivuosina. Asiantuntijan mukaan tuulimyllyjä tarvitaan satoja lisää kattamaan lisääntynyt kysyntä.
Datakeskusteollisuus kertoi tiistaina järjestämässään mediatilaisuudessa, että vuonna 2030 datakeskusten osuus koko sähkönkulutuksesta arvioidaan olevan 5–6 prosenttia. Viime vuoden lopussa datakeskusten sähkönkulutus oli noin 2,3 prosenttia. Tämä arvio perustuu tiedossa oleviin investointipäätöksiin.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin asiantuntija Risto Kuusi toteaa, että Datakeskusteollisuuden arvio saattaa olla jopa liian varovainen.
– Julkisuudessa on viestitty investointipäätöksistä suuremmassa mittakaavassa kuin mihin yhdistyksen arviot perustuvat. Julkisuudessa esitettyjen investointitietojen perusteella osuus voisi nousta noin kymmenen prosentin tasolle, Kuusi sanoo STT:lle.
Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola kuitenkin toteaa, että tähän tasoon ei ole mahdollista päästä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että päätetyt investoinnit eivät välttämättä ehdi toteutua täysimääräisesti ennen vuotta 2030.
Datakeskusteollisuuden mukaan tällä hetkellä Suomessa on rakenteilla 18 suurta datakeskusta. Lisäksi useita muita keskuksia on suunnitteilla.
Erityisesti maatuulivoimaa
Kuusen mukaan Suomessa on hyvät mahdollisuudet kasvattaa puhtaan ja edullisen sähkön tuotantoa, erityisesti maatuulivoiman osalta, mutta myös jonkin verran aurinkovoiman osalta.
– Koska aurinko- ja tuulivoiman vaihteleva tuotanto ja datakeskusten sähkönkulutus eivät aina osu samaan aikaan, on tärkeää, että käytössä on myös sähkövarastoja, kuten akkuja.
Lisäksi tarvitaan säätövoimaa, jota tarjoavat esimerkiksi vesivoimalat, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä moottorivoimalaitokset. Näin voidaan tarjota tasaista sähköntuotantoa, jota keskukset tarvitsevat.
Uusiutuvat energiamuodot ovat Kuusen mukaan käytännössä realistisin vaihtoehto tuottaa datakeskusten tarvitsema lisäsähkö tulevina vuosina.
– Ydinvoimalainvestointien tuotantokustannukset ovat tällä hetkellä erittäin korkeat. Lisäksi ydinvoimaan vaikuttaa se, että se ei ole investointina riittävän nopea.
Tuulivoimaloita nyt 2 000
Tuulivoiman lisääminen niin, että se energiavarastojen ja säätövoiman tukemana kattaisi datakeskusten tarvitseman sähkön osuuden, ei olisi Kuusen mukaan ”mitenkään tavatonta”.
– Esimerkiksi kymmenen prosenttia Suomen vuosittaisesta sähkönkäytöstä vastaisi noin 3 000–3 500 megawattia tuulivoimaa. Kovimpana kasvuvuonna Suomeen on yhden vuoden aikana rakennettu noin 2 500 megawattia uutta tuulivoimaa, hän toteaa.
Yksittäinen tuulimylly tuottaa Kuusen mukaan noin seitsemän megawattia, joten tämän laskelman mukaan tuulimyllyjä tarvittaisiin noin 430–500. Vastaavasti viiden prosentin osuudella laskettuna tuulimyllyjä tarvittaisiin tästä puolet.
Suomessa on tällä hetkellä noin 2 000 tuulivoimalaa.
Pelko kasvavista sähkölaskuista
Datakeskusteollisuus varoittaa julkisuudessa esiintyneistä vertailuista esimerkiksi Irlantiin, jossa datakeskukset ovat aiheuttaneet suurta painetta sähköverkkoon, mikä on nostanut sähkön hintaa paikallisesti.
– Suomi ei ole millään tavalla samassa tilanteessa Irlannin kanssa eikä ole menossa sinne, Poikola sanoo.
Irlannissa datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta on jo yli viidenneksen kokonaiskulutuksesta. Suomessa alan kasvu ei Poikolan mukaan voi jatkua loputtomiin, sillä pullonkaulaksi tulee jossain vaiheessa sopivien tonttimaiden löytyminen.
Fingridin Kuusen mukaan sähkön hintaan tulevaisuudessa vaikuttaa se, mihin hintaan on mahdollista rakentaa uutta tuotantoa. Toinen merkittävä tekijä on se, rakennetaanko uutta tuotantoa riittävästi ja oikeaan aikaan.
– Tässä suhteessa on tärkeää, että suuret uudet sähkönkäyttäjät, mukaan lukien datakeskukset, tekevät sellaisia sähkönhankintasopimuksia, jotka mahdollistavat uuden sähköntuotannon rakentamisen.
