Talousneuvos Mikko Spolander (keskellä) puhui talousennusteesta maanantaina. Kuva: Finanssiministeriö Emmi-Lotta Liuski.
Suomen talous on kasvanut odotettua nopeammin, mutta elpyminen ei riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa, kertoo Finanssiministeriön maanantaina julkaisema talousennuste.
Bruttokansantuuteen (BKT) odotetaan kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2026, 1,8 prosenttia vuonna 2027 ja 1,5 prosenttia vuonna 2028.
Kesäkuussa julkaistut tarkistetut luvut johtivat myös optimistisempiin arvioihin talouskasvusta ja työtuottavuudesta vuosina 2024 ja 2025. Talouden elpyminen näkyy monilla talouden aloilla, ja näkymät ovat kirkastuneet sekä yrityksissä että kotitalouksissa.
Nopeammasta kasvusta huolimatta Suomen talouden kuva ei ole yhtä lailla myönteinen. Työllisten määrä on edelleen laskussa, eikä merkkejä asuntomarkkinoiden tai asennusrakentamisen elpymisestä ole vielä näkyvissä.
”Vaikuttaa siltä, että jarru, joka esti kysynnän ja tuotannon kasvun viime vuonna, on menettänyt osan vaikutuksestaan, ja aitojen talouskasvun edellytykset ovat nyt olemassa. Samalla julkisen talouden elpyminen odotetaan pysyvän heikkona, koska talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa”, totesi talousneuvos Mikko Spolander.
Ennuste on laadittu hallituksen budjettikäsittelyä varten, joten se ei sisällä tietoja Googlen datakeskusprojekteista, jotka lisäisivät investointeja ennustettua enemmän vuosina 2027 ja 2028.
Samalla öljyn hinnat ovat nyt huomattavasti ennusteen oletuksia korkeampia, mikä vaikuttaa negatiivisesti kasvuun tänä vuonna ja vuonna 2027.
Ennusteen positiiviset riskit liittyvät ensisijaisesti kotimaisen kysynnän nopeampaan kasvuun. Negatiiviset riskit liittyvät globaalin talouden heikompaan kasvuun.
Globaali talous on kasvanut odotettua nopeammin. J到目前 Yhdysvaltain kauppapolitiikan ja Lähi-idän kriisin negatiiviset vaikutukset ovat olleet vähäisempiä kuin pelättiin.
Suomen viennit kasvavat, ja kysynnän elpyminen näkyy vientiyhtiöiden tilauskirjoissa. Tuonnit kuitenkin kasvavat nopeammin, sillä F-35-hävittäjien toimitukset ja datakeskusinvestoinnit vaativat suuria määriä tuontitavaroita.
Enimmäkseen nousevien energiakustannusten johdosta inflaatio on kiihtynyt tänä vuonna. Muuten hintapaineet pysyvät maltillisina, ja kuluttajahinnat kasvavat noin kahden prosentin vuosivauhtia ennustejakson aikana.
Kotitalouksien ostovoiman kasvua on hidastanut heikko työllisyystilanne sekä hintojen ja korkojen nousu. Ostovoima kasvaa ensi vuonna, kun työllisyysaste paranee ja sovitut ponnankorotukset nostavat palkkoja ja palkkioita. Kotitaloudet ovat edelleen varovaisia, mikä hidastaa edelleen kulutusta, ja säästämiskynnys pysyy korkeampana kuin viime vuosina.
Investointien kasvua ajaa eteenpäin datakeskukset ja moniroolihävittäjien toimitukset.
Käynnissä olevat datakeskusprojektit vauhdittavat rakentamista, kone- ja laiteinvestointeja sekä aineettomia investointeja. Teollisuuden energiasiirtymä tukee myös investointeja ennustejakson aikana.
Yritys– ja teollisuusrakentamisen, datakeskusten ja energiaprojektien ajamana rakennustoiminnan pitkäaikainen taantuma on hiljalleen väistymässä.
Samassa asuntorakentamisessa ei kuitenkaan ole vieläkään merkkejä käännekohdasta, ja asuntomarkkina on jopa supistunut. Sektorilla on kuitenkin paljon tukahdutettua kysyntää, ja asuntorakentamisen odotetaan elpyvän vuonna 2027.
Työllisten määrässä on tapahtunut lisäysvuoto vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla, ja työttömyys on nyt korkeampi kuin missään vaiheessa tämän vuosisadan kahta ensimmäistä vuosikymmentä.
Työttömyyden odotetaan saavuttavan 10,3 prosenttia vuonna 2026, minkä jälkeen se laskee alle kymmenen prosentin. Työllisyysaste (ikäluokka 20–64) on 75,5 prosenttia tänä vuonna.
Nopeamman tuotannon kasvun odotetaan asettavan työllisyyden kasvun nousuuralle vuoden loppuun mennessä.
Työllisyysennustetta ei kuitenkaan ole tarkistettu yhtä laajasti kuin BKT-ennustetta, koska päivitetyt ennusteet koskevat työtuottavuutta eikä työpanosta.
Talouskasvu ja nopeampi kasvu vaikuttavat vain vähäisesti Suomen julkisen talouden synkkään näkymään.
Puolustusmateriaalihankintojen merkittävien lisäysten vauhdittamana julkisen talouden alijäämä yltää 4,2 prosenttiin BKT:stä tänä vuonna.
Pääasiassa kuntien tulojen ja menojen epätasapainon laajetessa alijäämä yltää 4,5 prosenttiin vuonna 2027. Kesällä julkaistujen tarkistettujen tietojen mukaan vuoden 2025 alijäämä oli 3,8 prosenttia BKT:stä eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin alustavissa tiedoissa.
Julkinen talous jää myös korkeaksi pitkällä aikavälillä: puolustusmenojen ja korkomenojen kasvun vauhdittamana alijäämä on edelleen 4,4 prosenttia BKT:stä vuonna 2030.
Vaikka talouskasvu lisää verotuloja tänä vuonna, heikko työllisyystilanne hidastaa ansiotuloverotuksen kasvua.
Verotulojen kasvua hidastavat myös vuoden alussa voimaan tulleet ansiotuloverojen leikkaukset, ja vuonna 2027 verotulojen kasvua hidastaa yhteisöverokannan leikkaus. Merkittävä julkisen talouden alijäämä on rakenteellinen.
Julkinen velka yltää 90 prosenttiin BKT:stä tänä vuonna. Velka-suhteet BKT:hen kasvavat hitaammin tänä vuonna ja vuonna 2027 talouskasvun ja valtion eläkerahastosta vuonna 2027 tapahtuvan kertaluonteisen siirron vuoksi. Kasvu kuitenkin kiihtyy uudelleen vuodesta 2028 alkaen. Velkasuhde on lähellä 98 prosenttia vuonna 2030.
Talouskatsaus on Finanssiministeriön itsenäinen talousennuste, joka julkaistaan neljä kertaa vuodassa: keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella.
Ennuste tarkastelee keskeisiä taloudellisia muuttujia, kuten bruttokansantuotteen kehitystä, inflaatiota ja korkonäkymiä, työllisyyttä ja investointitasoja sekä julkisen talouden alijäämää ja velkaa.
