Tutkija: Venäjän vaalien tulos yhä enemmän irrallaan todellisuudesta

Myös alustava ilmoitus noin 57 prosentin äänestysvilkkaudesta on tutkija Jussi Lassilan mukaan äärimmäisen epäuskottava. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
EU:n ulkoministeri Kaja Kallas kutsuu Venäjän vaaleja pelkäksi näytelmäksi.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Venäjän vaalien tulos ei ole millään tapaa uskottava. Vaalivoittaja Yhtenäisen Venäjän äänisaalis on esimerkiksi kymmeniä prosenttiyksikköjä korkeampi kuin ennakkoon tehdyt riippumattomat vaalikyselyt antaisivat odottaa.
Keskusvaalilautakunnan maanantaisen ilmoituksen mukaan Yhtenäinen Venäjä sai lähes 58 prosenttia äänistä. Kommunistit saivat noin 14 prosenttia ja liberaalidemokraatit lähes yhdeksän prosenttia äänistä.
Ei siis mitään merkkejä siitä, että vaalit eivät olisi sujuneet Kremlin käsikirjoituksen mukaan?
– Pikemminkin päinvastoin. Tässä on irrottauduttu vähäisessäkin määrin sellaisesta todellisuudesta, että nämä tulokset olisivat jotenkin uskottavia, Lassila sanoo.
Myös alustavat tiedot 15 vuoteen korkeimmasta, noin 57 prosentin äänestysvilkkaudesta ovat Lassilan mukaan äärimmäisen epäuskottavia.
– En usko, että sitä olisi saatu näin korkeaksi edes korporatiivisella äänestämisellä, jossa työpaikkalaisia ja julkisen sektorin työntekijöitä pakotetaan äänestämään, Lassila arvioi.
Perinteisesti Kreml ja presidentti Vladimir Putin ovat suosineet duuman vaaleissa melko alhaista äänestysprosenttia, muu kun saattaisi viestiä ihmisten poliittisesta aktiivisuudesta ja halusta muutokseen.
– Nyt on haluttu selkeästi osoittaa, että kansalaiset ovat aktiivisesti tukemassa Putinin linjaa, kun on ollut nähtävissä, että Putinin ja Yhtenäisen Venäjän kannatus on ollut pitkään alamaissa, Lassila sanoo.
Jabloko sai yhden alue-edustajan läpi
Toinen taustalla vaikuttava tekijä on ainoan Ukrainan sotaa vastustavan puolueen Jablokon sulkeminen pois vaaleista. Lassilan mukaan korkean äänestysprosentin kautta haluttiin viestiä siitä, ettei porttikielto laskenut äänestysintoa.
Kyselyiden perusteella Jabloko nousi vaalien alla Venäjän toiseksi suosituimmaksi puolueeksi noin 20 prosentin kannatuksella, Lassila taustoittaa.
Hyvin odotetusta tuloksesta huolimatta Venäjän vaaleista voi löytää jotain Lassilan mukaan joitain pieniä kiinnostavia piirteitä.
Valtakunnan tasolla kielletty Jabloko sai osallistua vaaleihin Novgorodin alueella ja sai läpi yhden ehdokkaan alueduumaan. Vaikuttavalta saavutuksella voi olla Lassilan mukaan kokoaan suurempi merkitys.
– Se tekee jossain määrin vaikeammaksi mahdolliset pyrkimykset eliminoida puolue, jos verrataan tilanteeseen, jossa puolue ei saa yhtään edustajaa virallisiin instansseihin yhdelläkään alueella tai liittovaltiotasolla, Lassila sanoo.
Jossain määrin yllättävää olisi Lassilan mukaan myös Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen mahdollinen putoaminen pois duumasta. Puolue on ollut kiihkomielinen Putinin ja hyökkäyssodan kannattaja.
Kommunistinen puolue oli odotetusti vaalien selvä kakkonen, vaikka menettikin selkeästi kannatustaan vuoden 2021 vaaleista. Lassilan mukaan Venäjällä on huhuttu pitkään, että Kreml haluaisi tiputtaa kommunistit tuloksissa alemmas ja nostaa kakkossijalle liberaalidemokraattisen puolueen.
– Se on ilmeisesti ylivoimainen tavoite, koska kommunisteilla on kuitenkin aitoa kannatusta ja organisatorista itsenäisyyttä, Lassila kertoo.
Hänen mukaansa nyt on mielenkiintoista seurata, kuinka paljon Putinin hellimiä veteraanitaustaisia edustajia duumaan nousee.
Kallas: Aion ehdottaa vastatoimia
EU:n ulkoministeri Kaja Kallas kutsuu Venäjän vaaleja pelkäksi näytelmäksi.
Kallas kirjoittaa viestipalvelu X:ssä lisäksi, että hän aikoo ehdottaa vastatoimia tahoille, jotka mahdollistivat vaalien pitämisen Ukrainan miehitetyillä alueilla.
– Niin kutsutut duuman vaalit olivat jälleen uusi takaisku Venäjän demokratialle. Vaalien lopputuloksesta ei ollut koskaan mitään epäselvyyttä.
– Kreml on hiljentänyt toisinajattelijat, estänyt ainoata Ukrainan sotaa vastustanutta puoluetta osallistumasta vaaleihin ja vaientanut kansainväliset vaalitarkkailijat. Venäjällä ei ole jäljellä muuta kuin näytösdemokratiaa, Kallas sanoi.
Vaalit olivat ensimmäiset sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022.