Neljä puolueen hallitus esitti keskiviikkona toista lisäbudjettiehdotustaan vuodelle 2026 eduskunnalle, kertoi virallinen tiedote.
Toisessa lisäbudjettiehdotuksessa määrärahojen tarve kasvaa 420 miljoonalla eurolla, kun taas todelliset tulot lisääntyvät 131 miljoonalla eurolla.
Yhteensä tämä kasvattaa valtion nettolainatarvetta 289 miljoonalla eurolla.
Lisäbudjetti sisältää työllisyystoimia, jotka on esitetty menokehyssessiossa, sekä investointeja droneja vastaan -kyvykkyyksiin ja puolustukseen laajemmin.
Ehdotuksessa on myös tuloarvioiden nostamista.
Nettolainauksen odotetaan olevan vuonna 2026 lähes 11,1 miljardia euroa. Alijäämää vähennetään sisällyttämällä kansallisen asuntorahaston jäljellä olevat käteistulot, joka lakkautettiin 1. tammikuuta 2026, budjetin tuloihin.
Tämä ei kuitenkaan vähennä valtion lainanottoa. Ilman tätä kertaluonteista 2,3 miljardia euroa tuloina kirjattavaa erää alijäämä on 13,4 miljardia euroa.
Työllisyystoimet
Nuorten työllisyysavustukseen ehdotetaan yhteensä 20 miljoonan euron määrärahaa. Tämä summa riittäisi työllistämään vähintään 3 300 työtöntä nuorta. Nuorten työttömyyden ehkäisyyn ehdotetaan 15 miljoonaa euroa kokeiluille. Keskushallinnolle ehdotetaan 4 miljoonaa euroa kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden lisärekrytointiin.
Lisäksi pitkäaikaistyöttömille ehdotetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa osaamisvouchersien aiheuttamien kustannusten kattamiseen.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 44 miljoonan euron lisärahoitusta ja poliisille 6,2 miljoonaa euroa droneja vastaan -kyvykkyyksien vahvistamiseksi. Rajavartiolaitoksen UXV30-hankkeelle, joka on perustettu miehittämättömien valvontajärjestelmien hankintaa ja käyttöönottoa varten, ehdotetaan lisäksi 170 000 euroa.
Puolustusvoimille ehdotetaan 25 miljoonan euron lisärahoitusta materiaalin ylläpitoon ja joukkojen varustamiseen. Puolustusministeriön toimintakyvyn parantamiseksi kehittyvässä turvallisuusympäristössä ehdotetaan 2 miljoonan euron lisäystä, joka katettaisiin siirrolla puolustusvoimien toimintamenoista.
Ehdotukset sisältävät noin 1 057 miljoonan euron lisäyksen vuoden 2026 puolustusmateriaalihankintavallan (PVKEH 2026) enimmäismäärään, jota käytetään puolustusmateriaalihankintoihin vuosina 2026–2032. 562 miljoonaa euroa vuonna 2026–2028 lisätyistä hankintavallan maksueristä katetaan aikaisemmin myönnetyistä määrärahoista. Kotimaiselle puolustusteollisuudelle ehdotetaan 18,3 miljoonaa euroa tukea, mikä tarkoittaa aikaisemmin puolustusmateriaalihankintoihin budjetoidun määrärahan perumista ja uudelleenbudjetointia.
Ukrainaa tukevien hankkeiden osallistumiseen ehdotetaan 44,3 miljoonan euron lisärahoitusta. Hallitus ehdottaa myös kotimaiselta teollisuudelta hankintavallan nostamista Ukrainan tarpeiden täyttämiseksi (UKR 2024) 50 miljoonalla eurolla, mikä nostaisi vuoden 2026 puolustusmateriaalihankintamäärärahaa vastaavalla summalla.
Hallitus ehdottaa 96,8 miljoonan euron lisäystä puolustusvoimien hankintavallalle Ukrainan tukemiseksi (UKR 2023), joka on tarkoitettu Ukrainalle toimitettujen puolustusmateriaalien korvaamiseen osana 31. avustuspakkauksen toteutusta.
Liittyvät maksut on aikataulutettu vuodelle 2028. Lisäksi puolustusvoimille ehdotetaan 5,7 miljoonan euron lisäystä koulutus- ja materiaalitukikustannusten kattamiseksi Ukrainalle.
Uusia liikennehankkeita käynnistetään
Vaasan väylän syventämiseen ehdotetaan 15 miljoonan euron budjettivaltuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.
Vaasan satamaradan sähköistämiseen ehdotetaan 8 miljoonan euron budjettivaltuutta ja 0,8 miljoonan euron määrärahaa.
Päätie 6:n parantamiseen Tolosenmäessä Kiteellä ehdotetaan 5,2 miljoonan euron määrärahaa perusliikenneinfrastruktuurin hallintaan.
Tähtelän liittymän parantamiseen Inkoossa ehdotetaan 1,2 miljoonan euron määrärahaa perusliikenneinfrastruktuurin hallintaan. Tavoitteena on lisätä investointeja Inkoon alueella.
Hallitus ehdottaa jo myönnettyjen budjettivaltuuksien säätämistä seuraavasti:
Turun satamaradan reitityshankkeen budjettivaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 8 miljoonalla eurolla 19 miljoonaan euroon.
Oulun matkustajaraiteen hankkeen budjettivaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 9,6 miljoonalla eurolla 34,1 miljoonaan euroon.
Päätie 8:n Edsevö–Lepplax-hankkeen budjettivaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 2,2 miljoonalla eurolla 26,2 miljoonaan euroon.
Hallitus ehdottaa rahoitusta muille uusille liikennehankkeille seuraavasti:
Päätie 6:n Keltti-sillan hankkeelle Kouvolassa ehdotetaan 20,8 miljoonan euron budjettivaltuutta ja 10 miljoonan euron määrärahaa.
Päätie 9:n Vartiala–Riistavesi Kivisalmi-sillan hankkeelle Kuopiossa ehdotetaan 12,6 miljoonan euron budjettivaltuutta ja 0,3 miljoonan euron määrärahaa.
Päätie 21:n Tengeliönjoki-siltojen perusliikenneinfrastruktuurin hallintaan ehdotetaan 3,3 miljoonan euron määrärahaa.
Päätie 92:n Karigasniemen siltojen perusliikenneinfrastruktuurin hallintaan ehdotetaan 1 miljoonan euron määrärahaa.
Lisäksi ehdotetaan useiden aiemmin päätettyjen liikennehankkeiden budjettivaltuuksien nostamista. Lisämäärärahojen tarve katettaisiin osittain muista hankkeista säästyneillä määrärahoilla.
Määrärahojen lisäykset maahanmuuttoon liittyen
Suomen maahanmuuttoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 4,2 miljoonan euron lisäystä kansalaisuuslain muutosehdotusten valmistelun rahoittamiseksi. Ulkomaalaislain muutokseen ehdotetaan 2 miljoonaa euroa kertaluonteisten kustannusten kattamiseksi. Lisäksi maasta poistamiseen ja siirtoihin liittyviin menoihin ehdotetaan 1,5 miljoonaa euroa.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä vastaanottopalveluiden asiakkaille maksettaviin etuuksiin ehdotetaan 82 miljoonan euron määrärahan lisäystä. Arvioidun määrärahan tarpeen kasvu johtuu päivitetystä maahanmuuttotilanteesta ja siihen liittyvästä arvioidusta vastaanottokapasiteetin kasvusta.
Muuta muutosta
Vastaanottokustannusten lisäksi lisäbudjettiehdotuksessa on useita muita määrärahojen tarpeiden arviointeihin liittyviä tarkistuksia. Esimerkiksi verojen korkokustannusten arvioita ehdotetaan nostettavaksi 77,5 miljoonalla eurolla, kun taas uusiutuvan energian tuotantotukien osalta ehdotetaan 69 miljoonan euron vähennystä sähkön markkinahintojen muutosten vuoksi.
Tuomioistuimille ehdotetaan 4,7 miljoonan euron ja syyttäjälaitokselle 2,2 miljoonan euron lisäystä työruuhkan vähentämiseksi. Oikeushallinnan resurssitarpeita ja niiden suhteellisuutta arvioidaan tarkemmin hallituksen oikeushallintoa käsittelevässä raportissa, joka on parhaillaan valmistelussa. Lisäksi hallitus käynnistää ulkoisen arvioinnin oikeushallinnan resurssien riittävyyden ja kohdentamisen osalta, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Ulkoinen arviointi koordinoidaan hallituksen oikeushallintoa käsittelevän raportin valmistelun kanssa, ja sen tulokset täydentävät hallituksen raportin sisältöä.
Suomen arkkitehtuuri- ja muotoilumuseolle ehdotetaan 58,5 miljoonan euron takausvaltuutta.
Suomen kansallisteatterin päärakennuksen kuivasammutusjärjestelmän ja kuparikaton kunnostamiseen ehdotetaan noin 7,6 miljoonan euron määrärahaa.
Olympiarahastolle ehdotetaan 2 miljoonan euron määrärahaa, joka vastaa sen keräämiä yksityisiä varoja.
Petojen aiheuttamien vahinkojen korvauksiin ehdotetaan 4,4 miljoonan euron lisäystä, jotta voidaan täysin korvata 2025 suurpetojen aiheuttamat vahingot poroille.
Suomen riistakeskukselle ehdotetaan 227 000 euroa varattavaksi linnustuksen ja suurhaukan metsästysoikeuden käsittelyyn sekä lajin metsästettäväksi muuttumisen vuoksi tarvittaviin tietojärjestelmien muutoksiin syksyllä 2026.
Saimaannorpan suojelun vuoksi kalastusrajoitussopimusten laajentamisen aiheuttamien kustannusten kattamiseksi ehdotetaan 110 000 euroa.
Suomen uutistoimistolle (STT) ehdotetaan noin 1 miljoonan euron harkinnanvaraista valtionavustusta peruspalveluiden turvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.
Valtion hätähuoltovaroille ehdotetaan 10 miljoonan euron määrärahaa turvevarastoinnin hätätilanteita varten.
Energiatehokkuuden parantamiseen liittyviin remontteihin ehdotetaan 25 miljoonaa euroa ympäristöministeriön pääotsikon alla.
Hallitus viimeistelee ehdotusta ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön uhreille sekä riittävien resurssien varmistamiseksi.