Hallituspuolueiden johtajat viimeistelivät keskiviikkona vuoden 2027 budjetin. Kuva: Suomen hallitus, Aapo Riihimäki.
Konservatiivisen Kansallisen Kokoomuksen (NCP) johtama neljän puolueen koalitiohallitus päätti keskiviikkona budjettiehdotuksestaan vuodelle 2027, kertoi virallinen tiedote.
Hallituspuolueiden johtajat saivat päätökseen arvioidun 92 miljardin euron budjettiehdotuksen, joka on 1,2 miljardia euroa suurempi kuin vuodelle 2026 budjetoitu summa.
Kasvun syinä verrattuna vuoteen 2026 ovat lainsäädännölliset ja sopimuspohjaiset indeksikorotukset vuonna 2027 (noin 1,4 miljardia euroa).
Samaan aikaan menoja vähennetään noin 0,8 miljardilla eurolla leikkausten avulla.
Keskushallinnon velan korkokulujen arvioidaan olevan 3,2 miljardia euroa vuonna 2026, ja niiden odotetaan nousevan asteittain 6,3 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Keskushallinnon budjettialijäämän odotetaan olevan yhteensä 13,2 miljardia euroa vuonna 2027, mikä on 2,4 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2026 budjetoitu summa (mukaan lukien ensimmäinen lisäbudjetti).
Vuosina 2027–2030 alijäämä tulee keskimäärin olemaan 16 miljardia euroa vuodessa.
Keskushallinnon velan arvioidaan olevan noin 214 miljardia euroa vuoden 2027 lopussa, mikä vastaa noin 71,2 prosenttia BKT:sta.
Keskushallinnon velan odotetaan kasvavan noin 63,5 miljardia euroa vuosina 2027–2030.
Keskushallinnon velan arvioidaan olevan noin 264 miljardia euroa vuoden 2030 lopussa, mikä on noin 78,5 prosenttia BKT:sta.
Yleisen hallituksen taloussuunnitelman on määrä tulla hyväksytyksi hallituksen täysistunnossa 30. huhtikuuta 2026.
Budjettisuunnitelma jatkaa leikkauksia sosiaalihuolto-organisaatioissa ja valtionhallinnossa, samalla kun rakentamis- ja asuntosektorille sekä liikenneinvestoinneille myönnetään pieniä intensiivisiä tukia.
Menorajakeskustelussa hallitus päätti säästötoimenpiteistä, joiden arvioidaan kasvavan noin 540 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä.
Nämä uudet säästöt korvaavat, toisin sanoen uudelleen kohdistavat, aikaisemmin päätettyjä säästöjä, jotka oli kohdistettu terveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon sekä tuloihin vaikuttaviin toimiin.
Tämä tuottaa säästöjä 60 miljoonaa euroa vuonna 2027, ja säästöt kasvavat 166,5 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä.
Yksi hallituksen sopimista kasvutoimenpiteistä on itsenäisten ammatinharjoittajien eläkevakuutusjärjestelmän (YEL) korjaaminen. Uudistuksen tavoitteena on korjata YEL-järjestelmän puutteita, parantaa yrittäjyyden edellytyksiä ja vahvistaa erityisesti matala- ja keskituloisten sekä yksinyrittäjien asemaa.
Aikaisemmin päätettyjen menoleikkausten kokonaismäärän odotetaan kasvavan noin 1,3 miljardia euroa tänä vuonna ja vielä 0,8 miljardia euroa vuonna 2027.
Hallitus päätti menorajakeskustelussaan nostaa kotitalousvähennystä, jotta useammat kotitaloudet kannustettaisiin ostamaan siivous- tai hoivapalveluja tai maksamaan remontteja.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 2 100 euroon, ja vähennyksen prosenttiosuus nousee 35 prosentista 40 prosenttiin. Nämä muutokset on määrä tulla voimaan tänä vuonna.
Itäisen Välimeren tilanne on vaikuttanut polttoainehintojen kehitykseen. Hallitus tukee työmatkalaisten tilannetta alentamalla työmatkakuluvähennyksen alarajaa 800 euroon vuodelle 2026.
Hallitus ryhtyy toimiin helpottaakseen ensiasunnon hankkimista nopeammin. Esimerkiksi asuntolainojen (ASP) omarahoitusvaatimusta alennetaan 10 prosentista 5 prosenttiin.
Työttömyys on edelleen korkealla tasolla. Menorajakeskustelussaan hallitus keskittyi erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseen.
Keskushallinnon siirtojen indeksiä paikalliselle hallinnolle peruspalveluista nostetaan 2,8 prosenttiyksikköön vuodelle 2027. Tämä tuottaa säästöjä 60 miljoonaa euroa.
